Brysselissä tällä hetkellä esillä olevien muutosten on tarkoitus rauhoittaa maatalousjärjestöjä ja aluehallintoja sekä hillitä maaseutupolitiikkaan liittyviä poliittisia jännitteitä. Maanviljelijät vastustavat sitä, että maaseutupolitiikan maaseuturahasto yhdistettäisiin muiden rahastojen, kuten laajan koheesiorahaston kanssa.
Tällainen tukivirtojen yhdistäminen tulevaisuudessa kansallisiksi säästöpusseiksi merkitsisi paitsi satojen miljoonien leikkauksia maatalousmenoissa, myös siirtäisi osittain Euroopan parlamentin päätösvaltaa kansallisille hallituksille.
Euroopan komissio on nyt valmis mukauttamaan ehdotustaan monivuotisen rahoituskehyksen osalta, jos ja kun EU:n ministerineuvosto siihen suostuu, toteaa Von der Leyen ehdottomana ehtona. Brysselin sisäpiiriläisten mukaan tämä on kuitenkin hyvin epävarmaa. Monet EU-maat pitävät hyvänä, että osa EU-tukien valvonnasta palautetaan pääkaupunkeihin.
Rauhoittaakseen tunnelmia komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdottaa nyt ”maaseututavoitetta”. EU-maiden tulisi sitoutua käyttämään vähintään kymmenen prosenttia uusista kansallisista ohjelmistaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen.
Lisäksi aluehallinnoille on annettava enemmän vaikutusvaltaa siinä, miten Euroopan rahaa käytetään. Euroopan parlamentti on pitkään vaatinut tiukempaa valvontaa EU-varojen käytöstä, koska se pelkää jäävänsä tulevissa budjettipäätöksissä sivuun.
Huolimatta esillä olevista muutoksista monet EU-maat ovat edelleen pidättyväisiä. EU:n neuvostossa diplomaatit korostivat, että budjettiprosessien muuttaminen on ainoastaan kansallisten hallitusten vastuulla. Parlamentin kannalta myönnytykset ovat laajempia kuin odotettiin, mutta monet jäsenet kokevat niiden olevan silti riittämättömiä.
Myönnytykset on kirjattu kirjeeseen, jonka Von der Leyen lähetti viime viikonloppuna parlamentin puhemies Roberta Metsolalle ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksenille. Kolmen EU-elimen (komissio, parlamentti ja neuvosto) puheenjohtajat keskustelevat maanantai-iltapäivänä kasvavista jännitteistä yhä useammissa kriittisissä EU-kysymyksissä.
Tällä viikolla Euroopan parlamentin täysistunnossa Brysselissä (keskiviikko ja torstai) on myös käsittelyssä ehdotettu vuoden 2026 budjetti. Se astuu voimaan muutamassa viikossa, mutta EP-ryhmät haluavat yhä siihen muutoksia.
Lisäksi EU-politiikkojen on tehtävä taas päätös menettelyjen ja EU-sääntöjen yksinkertaistamisesta (eli lakkauttamisesta) yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi. Tätä Omnibus-1-toimenpidettä vastusti viime kuussa odottamattomasti pieni enemmistö sosiaalidemokraatteja, liberaaleja ja vihreitä, mikä aiheutti suurta harmia EU:n ministerineuvostolle ja komissiolle.
Tämän seurauksena EVP-ryhmä uhkaa tällä viikolla hakea parlamentin tukea konservatiivisilta, nationalistisilta ja äärioikeistolaisilta ryhmiltä saadakseen muutettaviksi joitakin heidän mukaansa epäkäytännöllisiä kestävyysekriteerejä Green Dealissa. Myös EU:n ilmastopolitiikan keventäminen ja uusien bensiiniautojen valmistuksen lopettaminen uhkaavat saada EVP:n kääntymään ”oikealle”.