Euroopan pitkään odotetun talouselvytyssuunnitelman esittely, osana tarkistettua monivuotista rahoituskehystä, on viivästynyt kuun loppuun asti. 27 Euroopan komissaaria ja EU-maat eivät ole vielä päässeet yksimielisyyteen suunnitelmista, tuloista ja menoista.
EU-virkamiehet kamppailevat yhteensovittaakseen EU:n jäsenmaiden ristiriitaiset näkemykset, kuten on käynyt ilmi Euroopan parlamentissa. Siellä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käsitteli koronakriisin elvytysrahaston tarvetta ja sen rahoitusmekanismeja.
EU-johtajat ovat jättäneet Euroopan komissiolle kiusaavan tehtävän laatia suunnitelma, joka yhdistää säästäväisen pohjoisen Euroopan ja etelän maiden kasvaneet koronakustannukset. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi keskiviikkona EP-jäsenille työskentelevänsä “kunnianhimoisen” suunnitelman parissa, vaikka epäilisi, etteivät EU-maat anna hänelle keinoja sen toteuttamiseksi.
Promotion
Von der Leyen ei maininnut tarkkaa summaa, mutta sanoi suunnitelman liittyvän EU:n tavanomaiseen budjettiin ja osittain rahoitettavan komission lainoilla rahoitusmarkkinoilla. Tämä osa suunnitelmasta vastaa jyrkkiin vastaväittämiin Alankomaiden ja muiden itsensä nimittämiin ”säästäjiin” kuuluvien maiden taholta, jotka eivät halua Brysselin saavan lisää lainanotto-oikeuksia.
Parlamentti vaati sitoutumattomassa päätöslauselmassa, että uusi ”elvytys- ja muutosrahasto” olisi kooltaan 2 biljoonaa euroa. Rahaston tulisi saada rahoituksensa “pitkäaikaisten elvytyslainojen liikkeeseenlaskusta” ja rahat maksettaisiin “lainojen ja avustusten, investointisuoraisten maksujen ja oman pääoman kautta”. Europarlamentaarikot katsovat, että EU-maiden tulee nostaa maksujaan ja että EU:n itse pitäisi alkaa kerätä veroja. Joidenkin EU-maiden mielestä tämä on (vielä?) neuvoteltavissa.
Euroopan komissio on jo säätänyt valtiontukisääntelyä. EU-komissaari Frans Timmermans on aiemmin ilmaissut kannattavansa ympäristöystävällisiä ja kestäviä ehtoja koronarahaston tuelle. Euroopan tasolla ei kuitenkaan lopulta tule tiukkoja vihreitä ehtoja, vaikka Euroopan parlamentti ja ympäristöjärjestöt ovat Brysselissä painostaneet niiden puolesta. Yritysten on kuitenkin kielletty maksamasta osinkoja, lunastamasta omia osakkeitaan tai maksamasta bonuksia, niin kauan kuin ne saavat EU:n koronatukea.