Tänä viikonloppuna Euroopan parlamentissa Strasbourgissa jälleen satoja EU-kansalaisia 27 EU-maasta keskusteli keskenään 'Euroopan tulevaisuudesta'. Mukana oli kuten kahdessa aikaisemmassa EU-kansalaispaneelissa myös kymmenkunta hollantilaista. Tällä kertaa keskustelu keskittyi erityisesti ilmastonmuutokseen, ympäristöön ja terveyteen.
Paneeli ”Ilmastonmuutos, ympäristö/terveys” käsitteli ilmastonmuutoksen seurauksia, ympäristökysymyksiä ja uusia terveysongelmia. Nämä aiheet liittyvät myös maatalouteen, liikenteeseen ja liikkumiseen, energiaan sekä siirtymään vähähiilisiin yhteiskuntiin.
”Jos haluamme jättää vuonna 2050 puhtaamman Euroopan (lastenlapsi)lapsillemme, meidän on alettava muuttaa omaa käyttäytymistämme jo tänään. EU voisi tässä myös omalla esimerkillään näyttää tietä”, totesi hollantilainen Marieke Lopers (asuu Smildessä) puheessaan täysistunnolle.
Kemianteollisuuden muutospäällikkönä hän kertoi isäntävierailleen, että Euroopan parlamentin yritysravintolan kasvissyöjien ei tulisi pyytää erityisruokalistaa, vaan ruokavalion tulisi olla vegaaninen vakiona, ja lihansyöjien tulisi pyytää lihaannostaan.
Konferenssivieraita ei hänen mukaansa tulisi tavallisesti kuljettaa bussilla hotellilta parlamenttiin. Hän huomautti, että suurin osa osallistujista pystyisi kävelemään vartin verran, ja tarvittaessa bussikuljetusta voisi pyytää.
Lopers, kahden kouluikäisen lapsen äiti, korosti myös koulutuksen merkitystä. ”Kyse on siitä, mikä on normaalia ja mikä poikkeus. Käyttäytymisen muutos alkaa itsestä. Sitä voidaan koulussa jo alkaa harjoittaa. Katso, kuinka Norjan tai Puolan kouluissa on täysin tavallista, että lapset saavat kerran viikossa tutustua maaseudulla ihmisen ja eläimen kasvuun ja kukoistukseen”.
Hänen mukaansa EU voisi hyvin lopettaa miljoonia maksavat mainoskampanjat, jotka edistävät lihan syöntiä. Lisäksi kauppasopimuksissa ja maataloudessa Euroopan unioni voisi toimia hieman tiukemmin.
”Miksi tuomme miljoonia kiloja soijaa eläinrehuksi toiselta puolelta maailmaa, ruokimme ja lannoitamme eläimiä muutaman hehtaarin hollantilaisilla maanpaloilla, jotka sitten viedään jälleen karjana tai lihana maailmalle? Arvaatko, mitä tämä maksaa polttoaineesta, energiasta ja ympäristön saastuttamisesta?”
Lopersin mukaan eurooppalaisissa keskusteluissa tarkastellaan liian usein ensin rahaa eli taloudellisia kustannuksia. Hänen mielestään pitäisi ensin kiinnittää huomiota asian saastuttavuuteen tai tuhlaavuuteen. Liian monesta ympäristön pilaamiskäyttäytymisestä ei vieläkään ole hintalappua.
”Ja tämä pätee myös kaikkeen heikommille EU-maille annettavaan taloudelliseen tukeen: meidän ei tulisi tukea näitä maita rahalla, vaan tiedollamme ja asiantuntemuksellamme. Siitä hyötyisi myös Hollanti. Tukeminen pitäisi olla vasta kolmas tai neljäs vaihtoehto”, hän huomautti.
Lopers vertasi tätä yleisesti kuultuun kehitysapuperiaatteeseen: köyhille ei tule antaa kalaa, vaan jossa on koukku ja taito kalastaa…
Euroopan tulevaisuuskokous alkoi tänä keväänä ja kestää kevääseen 2022 asti. Osallistumisprosessin järjestämisestä vastaa Euroopan tulevaisuuskokous, johon kuuluvat poliitikot Euroopan parlamentista, Euroopan komissiosta ja EU-maista. Lisäksi useat EU-maat, mukaan lukien Hollanti, ovat valmistelleet oman EU:n tulevaisuusvision.
Kansalaisdialogin Katsaus Eurooppaan kautta kaikki Hollannin asukkaat voivat jakaa näkemyksensä Euroopan tulevaisuudesta. Katsaus Eurooppaan on ulkoasiainministeriön aloite ja osa Euroopan tulevaisuuskokousta. Koko Euroopan unionin asukkaiden ideat käytetään pohjana Euroopan tulevaisuudensuunnitelmissa.