Saksan ja Italian yhteinen lobbaus on tuonut EU:n kiellon uudelleen keskusteluun. Yhteisessä muistiossa Euroopan komissiolle molemmat maat vaativat, että vuoden 2035 jälkeen puhtailla, ympäristöystävällisillä polttoaineilla toimivat autot voitaisiin sallia. Tämä tarkoittaisi sitä, että uudet diesel- ja bensa-autot kiellettäisiin. Tämä avaa julkisen yhteistyön Berliinin ja Rooman välillä, jotka tähän asti ovat seuranneet omia linjojaan.
Euroopan komissio on ilmoittanut aikovansa tarkistaa vuoden 2035 kiellon jo tänä vuonna, vuotta aiemmin kuin alun perin suunniteltu. Tarkoituksena on selvittää, onko suunnitelma vielä toteuttamiskelpoinen, kun sähköautojen kysyntä hidastuu ja eurooppalaiset autonvalmistajat ovat vaarassa menettää taistelun edullisten aasialaisten sähköautojen tuontia vastaan. Tämä asettaa bensa-autojen kiellon, joka otettiin käyttöön vuonna 2022 osana VDL-1-komissiota ja Green Deal -suunnitelmaa, jälleen keskustelun alle.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti hiljattain, että "tulevaisuus on sähköinen", mutta jätti tilaa käytännöllisille mukautuksille. Hän kannattaa pieniä, edullisia ja Euroopassa valmistettuja sähköautoja. Komissio pitää virallisesti kiellosta kiinni, mutta sävy on selvästi pragmatisempi.
Myös eurooppalaiset autonvalmistajat lisäävät painetta. Alan järjestö haluaa sääntöjen lieventämistä, jolloin hybridiautoille, jotka käyttävät uusia ympäristöystävällisiä synteettisiä polttoaineita, annettaisiin tilaa. Tällöin nykyiset polttomoottorit voivat pääosin säilyä ennallaan.
Saksan, Ranskan ja Italian autonvalmistajien mukaan nykyiset vaatimukset ("vain sähköautoja") uhkaavat alan säilymistä. Tämä viesti saa yhä enemmän kannatusta Euroopan parlamentissa, jossa EVP esiintyy "realistisen ilmastopolitiikan" puolestapuhujana.
Euroopan parlamentin suurimman ryhmän kristillisdemokraatit haluavat myös lieventää vuoden 2035 kieltoa. Manfred Weberin johdolla puolue vaatii sakkojen poistamista valmistajilta, joiden autot saastuttavat tänä vuonna liikaa. Weberin mukaan "polttomoottorin vaiheittainen poistaminen on virhe".
Saksan taloustilanne on synkkä. Autoala, joka on yhä maan tärkein teollisuudenala, kärsii vähenevistä voitoista, Kiinan kilpailusta ja korkeista Yhdysvaltojen tuontitulleista. Kymmeniätuhansia työpaikkoja on kadonnut yrityksiltä kuten VW, Mercedes, BMW ja Bosch. Vielä kymmenet tuhannet ovat uhattuna. Työllisyysongelmat vahvistavat poliittista painetta Berliiniä kohtaan.
Kansleri Friedrich Merz panostaa pragmaattiseen linjaan. Hänen hallituksensa jatkoi sähköautojen verovapautta ja työskentelee uusien kannustimien parissa keski- ja pienituloisille. Samalla Berliini painostaa Brysseliä joustavuuden lisäämiseksi EU:n säännöissä antaakseen teollisuudelle pelivaraa.
Mutta samalla, kun komission puheenjohtaja Von der Leyen kehottaa teollisuutta valmistamaan halpoja, pieniä sähköautoja kaupunkeihin, Merz haluaa, että suuremmat luksusautoluokat (BMW, Porsche, Volkswagen) saavat mahdollisuuden ja ajan siirtyä hybrideihin, myös polttomoottoreilla.
Saksan koalitiossa tämä lähestymistapa törmää. CDU:n ja CSU:n ministerit ajavat kiellon lykkäämistä tai muuttamista, kun taas SPD:n johtajat haluavat pysyä nykyisissä sopimuksissa. Sisäinen hajaannus vaikeuttaa yhtenäisen hallituksen kannan muodostamista, mutta muutospyyntöjä kuuluu yhä enemmän.
Taloudelliset luvut korostavat kiireellisyyttä. Useiden lähteiden mukaan yli 50 000 työpaikkaa on kadonnut Saksan autoalalta vuoden aikana ja vielä noin 90 000 työpaikkaa on uhattuna. Valmistajat kamppailevat kohonneiden kustannusten, vähenevän kysynnän ja kansainvälisen kilpailun kanssa. Monille vuoden 2035 sääntö symboloi laajempaa dilemmaa ilmastotavoitteiden ja teollisuuden säilymisen välillä.