Puheenjohtaja Ursula von der Leyen näyttää työstävän EU:n perusteellista talousuudistusta, kuten käy ilmi (tahallisesti) vuotaneista Brysselin asiakirjoista seuraavalle talouskaudelle (2028–2034). Asiakirjoissa on koottu yhteen italialaisen entisen pääministerin Draghin rakenneraportin vaikutukset ('EU:n on oltava kilpailukykyisempi ja taloudellisesti vahvempi') sekä maataloudesta käydyn strategisen dialogin tulokset ('EU:n tuki hehtaareista viljelijöiden tuloihin, erillinen kestävyysrahasto').
Nämä kaksi raporttia täydentävät vuosittaisia poliittishallinnollisia menettelyjä vuoden 2025 talousarvion ja siihen liitetyn monivuotisen ennusteen laatimiseksi. Lisäksi viiden vuoden välein uudelleen muodostuva komissio voi katsoa pidemmällekin eteenpäin.
Yksi työn alla olevista vaihtoehdoista (virkamiesvalmistelujen pohjalta) on yli 500 eurooppalaisen tukirahaston osittainen yhdistäminen uudelleen. Tähän sisältyisivät muun muassa suuret (alueelliset) rakennerahastot, yhteisen maatalouspolitiikan rahasto ja maaseudun kehittämisrahasto.
Maksut tehtäisiin osittain riippuvaisiksi yksittäisten jäsenvaltioiden poliittisesta hyvästä käyttäytymisestä ('uudistukset'). Bryssel aikoo käyttää tähän yhä useammalla politiikan alueella sitä menetelmää, jota maatalouden kansallisten strategisten suunnitelmien (NSP) osalta jo sovelletaan. Komissio Strohschneiderin dialogisuosituksissa on lisäksi esitetty, että monia velvoittavia Brysselin sääntöjä tulisi poistaa.
EU:n johto näyttää haluavan luopua tällaisesta 'hölynpölystä'. Bryssel jättää paljon yksityiskohdista ja kansallisista nyansseista EU-maille, mutta haluaa käyttää tukimaksuja sitomaan jäsenmaat 'kilpailukyvyn', 'innovaation', 'resilienssin' ja 'puolustuskyvyn' prioriteetteihin.
Nyt vuotaneen asiakirjan mukaan tulevat maataloustuet on sidottava jäsenvaltioiden harjoittaman luomutuotannon edistämiseen; tämän taustalla lienee näkemys, että nykyiset YMP-tuet suurilta osin katoaisivat suunnitellun Ukrainan liittymisen myötä.
Von der Leyenin kokeiluhankkeessa huomattavasti pienempi maatalousrahasto palautettaisiin 27 EU-maahan, jotka saisivat enemmän omaa toimivaltaa käyttää rahaa kansallisten tarpeidensa mukaan, kuitenkin Brysselin hyväksynnän jälkeen.
Teoriassa on yhä mahdollista, että EU:n jäsenvaltiot hajottavat Von der Leyenin budjettipaketin perinteiseen tapaan satoihin kulueriin. Myös Euroopan parlamentti voi asettaa monivuotista rahoituskehystä (MFF) koskeville päätöksille erilaisia ehtoja.