EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuvat kolmannen kerran vajaassa kahdessa viikossa keskustelemaan koronakriisistä. Kokous järjestetään jälleen videoyhteyden välityksellä. Päämiehet keskustelevat, miten käsitellä koronaepidemian taloudellisia seuraamuksia, jotta talous ei romahtaisi.
Lisäeurooppalaisista tuista vallitsee erimielisyyttä, kuten keskiviikkona rahaministerien neuvottelussa kävi ilmi. Yhdeksän maata vaati keskiviikkona eurooppalaisen "velkainstrumentin" perustamista, mutta muut EU-maat ovat varovaisempia. Alankomaat on jopa selkeästi vastaan EU-maiden velkojen yhteistämistä. Tällaisia voisivat olla euro-obligaatiot, jotka tässä yhteydessä tunnetaan myös "coronabonds"-nimellä.
On mahdollista, että valtionpäämiehet antavat euromaiden rahaministereille tehtäväksi avata hätärahasto ESM:n lainat koronaan liittyville investoinneille. Euromaat ovat ESM:n osakkeenomistajia. Italian hallitus haluaa käyttää tätä ESM-rahastoa koronakriisin torjuntaan ilman tavanomaisia ehtoja. Jos maat saavat apua tästä hätärahastosta, siihen liittyy tällä hetkellä vaatimus, että ne toteuttavat uudistuksia. Italia on yksi maailman vaikeimmin koronapandemiasta kärsineistä maista.
Italian pääministeri Giuseppe Conte on aiemmin kehottanut käyttämään ESM:ää. Rahasto voi tällä hetkellä lainata 410 miljardia euroa. ESM voi myös perustaa ohjelman, jonka avulla Euroopan keskuspankki voi ostaa rajoittamattomasti euromaiden valtionlainoja. Tällainen tilanne ei ole aiemmin tapahtunut. Jäsenmaat ovat jakautuneet ESM:n käytön suhteen. Alankomaiden valtiovarainministeri Wopke Hoekstra on aiemmin ilmoittanut, että hätärahastoa tulisi käyttää vasta, kun kaikki muut koronakriisin tukitoimet ovat epäonnistuneet.
Alankomaihin kohdistuu kuitenkin yhä enemmän painetta, kun yhdeksän maata Ranskan presidentti Macronin ja italialaisen Conten johdolla puolustaa uuden "velkakirjan" käyttöönottoa, jolla kaikki 27 jäsenvaltiota keräisivät rahaa yhdessä. Tällöin rahat eivät tulisi euromaiden ESM-rahastosta, vaan kaikkien 27 EU-maan valtionlainoista. Macronin mukaan tämä olisi hyvä tapa rahoittaa viruskriisin taloudellisia vaikutuksia hillitseviä toimenpidepaketteja.
Macron esitti tämän vetoomuksen avoimessa kirjeessä, joka on osoitettu EU:n puheenjohtajalle Charles Michelille. Kirjeen ovat allekirjoittaneet myös Italian, Belgian, Kreikan, Irlannin, Luxemburgin, Slovenian, Espanjan ja Portugalin johtajat. Tämä ei ole uutta, sillä myös edellisen kriisin aikana Ranska oli vahvasti euro-obligaatioiden puolella, koska ne vähentävät lainojen riskiä. Rikkaammat maat, kuten Saksa ja Alankomaat, takaavat lainat.
Samoin kuin tuolloin, myös nyt Alankomaat ja Saksa eivät ole innokkaita esitykselle. Euroalueen talousryhmä ei odotettavasti ratkaise asiaa, vaan siirtää keskustelun huippukokoukseen, jonka johtajat pitävät videokonferenssin torstai-iltana. Myös tuolloin pääministeri Rutte ei välttämättä ole innostunut. "Ne maat, jotka ovat laiminlyöneet uudistukset, ovat nyt äänekkäimpiä vaatimaan epätavallisia uudistusmuotoja, eikä me aio tehdä niin", kuuluu kommentti Alankomaiden hallituksen piireissä.
Tämän vuoksi pääministeri Mark Rutte uhkaa torstai-iltana EU:ssa jälleen saada leiman "säästäväisenä ja pihiä", sen jälkeen kun hän aiemmin Brysselissä vastusti pientä EU:n monivuotisen talousarvion korotusta. Tätä kielteistä asennetta pidetään myös epävarmana merkkinä siitä, ovatko muut EU-maat valmiita hyväksymään Alankomaiden pyynnön lisärahoituksesta maan maataloudelle ja puutarhataloudelle.