Ensimmäinen askel voisi olla, että liittyville maille myönnetään väliaikaisesti rajoitettu veto-oikeus. Alankomaat on hiljattain yhdessä Ranskan, Saksan, Belgian ja Luxemburgin kanssa ehdottanut, että uusilla tulokkailla ei toistaiseksi olisi mahdollisuutta äänestää tai käyttää vetoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, EU:n budjetista eikä jatkolaajentumisesta.
Painekeino
Tällä halutaan estää, että vetoja käytetään sisäpolitiikkaan liittyvinä painostuskeinoina, kuten Puola ja Unkari ovat aiemmin tehneet.
EU:n laajentumisesta vastaava komissaari Marta Kos esittelee syyskuussa ehdotuksia, joilla Unionin hallittavuutta pyritään turvaamaan uusien maiden liittyessä. EU-maiden ulkoministerit keskustelevat laajentumisesta ja uusista pääsyperiaatteista 15. lokakuuta, ja tarkoituksena on, että valtion- ja hallitusten päämiehet tekevät päätöksen sitä varten järjestettävässä erikoishuippukokouksessa joulukuussa.
Promotion
Alankomaat haluaa myös estää laajentumisen vaikeuttavan päätöksentekoa. Ulkoministeri Tom Berendsen (CDA) ajaa veto-oikeusjärjestelmän muuttamista tai poistamista ja siirtymistä pätevien enemmistöjen käyttöön. Hänen mielestään Venäjän läntistä suuntaa kohti suuntautuvasta hyökkelysodasta käy selväksi, että Ukrainan ja Moldovan on tultava osaksi EU:ta, ja että muut hakijamaat (kuten Montenegro) täyttävät vuosien valmistelun jälkeen lähes kaikki liittymiskriteerit.
Kaksi nopeutta
Sekä Kos että Berendsen katsovat, että EU:n tulisi voida toimia myös 'osapakettien' pohjalta siten, että kaikki maat eivät osallistu kaikkiin tehtäviin. Kielteiset arvostelijat pelkäävät, että näin syntyy EU:n päätöksentekoon kahden nopeuden järjestelmä. Berendsen korosti kuitenkin, että Alankomaiden näkökulmasta tällä tulisi olla seurauksia EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen (MFF).
Samaan aikaan harkitaan porrastettua liittymismuotoa. Hakijamaat voisivat lähentyä EU:ta vaiheittain sen sijaan, että ne yhtenä hetkenä liittyvät kokonaan ja saavat välittömästi kaikki oikeudet. Tähän voisi kuulua esimerkiksi Ukrainan maatalouden vielä ottamatta jättäminen mukaan EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Tiukemmat EU-säännöt tavoittelevat myös sitä, että uudet jäsenet eivät vaali demokraattisia ja oikeusvaltioperiaatteita vastaan liittymisen jälkeen. Alankomaat katsoo, että EU-tukea voidaan tarvittaessa keskeyttää, jos uusien tulokkaiden ei katsota noudattavan sovittuja sääntöjä.
Turvallisuuskysymys
Venäjän sota Ukrainassa on tuonut laajentamisen selvänä turvallisuuskysymyksenä esiin. Berendsen toteaa, että Ukrainan tuleva EU-jäsenyys on Euroopan turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä. Alankomaiden hallitus näkee Ukrainan tulevaisuuden Euroopan unionissa, mutta Kiovan on vielä toteutettava laaja uudistusohjelma erityisesti oikeusvaltion ja korruption torjunnan osalta.
EU:n laajentamista ja uudistamista käsitelläänkin yhä enemmän yhtenä prosessina. Berendsen kertoi hollantilaisille toimittajille, ettei kysymys enää ole siitä, ovatko jotkin maat valmiita EU:hun, vaan siitä, onko EU siihen valmis. Hän kertoi myös, että jotkin uudistukset ja uudet toimintatavat olisi 'pitänyt ottaa käyttöön jo ennen Brexit:iä'.