Neuvottelut ovat seurausta viikoista kestäneestä tiiviistä keskustelusta Belgian hallituksen ja Euroopan komission välillä. Komissio haluaa käyttää noin 140 miljardia euroa jäädytettyjä venäläisiä varoja, jotka ovat Euroclearin Brysselissä sijaitsevalla pankkitilillä, suurena lainana Ukrainalle.
Euroclear on nyt neuvottelujen keskiössä. Tämän keskeisen roolin vuoksi Belgia on suuremmassa riskissä kuin muut EU-maat, jotka kieltäytyvät paljastamasta tietoja omista jäädytetyistä venäläisvaroistaan.
Pääministeri De Wever kieltäytyy toistaiseksi antamasta hyväksyntää, ellei hänen maalleen taata vahvoja takeita siitä, ettei Belgia joudu korvausvelvolliseksi mahdollisissa Venäjän vahingonkorvausvaateissa. Hän katsoo, että taloudelliset ja oikeudelliset riskit tulisi jakaa kaikkien EU-maiden kesken.
Brusselin lähteiden mukaan Euroopan komissio pyrkii poistamaan Belgian vastalauseet kehittämällä sarjan oikeudellisia takeita. Näihin kuuluvat muun muassa yhteinen vastuu ja EU:n laajuiset takuuvaihtoehdot siltä varalta, että Moskova ryhtyy oikeustoimiin.
De Wever valittaa, että Belgiaa pidetään perusteettomasti ainoana ”pulleimpana broilerina”, kun taas muut länsimaat vaikenevat oman osuutensa jäädytetyistä venäläisvaroista. Hän vaatii eurooppalaisilta ja G7-kumppaneilta läpinäkyvyyttä siitä, missä muu osa 300 miljardin euron venäläisestä omaisuudesta sijaitsee.
Yhdysvallat on jo ilmaissut tukensa eurooppalaiselle suunnitelmalle toivoen, että sopu saavutetaan vielä tämän kuun aikana. Tämä lisää painetta Belgian vastustuksen murtamiseksi.
Siitä huolimatta Belgian pääministeri on varovainen. Hän haluaa, että Euroopan unioni ottaa täyden vastuun mahdollisista oikeudellisista seurauksista. Asian tuntijoiden mukaan De Wever suostuu vasta, kun EU antaa hänelle kirjallisen varmuuden.
Euroopan valtion- ja hallitusten johtajat toivovat saavuttavansa sopimuksen joulukuun huippukokouksessaan. Ilman Belgian suostumusta suunnitelma ei kuitenkaan voi edetä.