EU keskeytti 3. syyskuuta alkaen brasilialaisen naudanlihan, siipikarjan lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuonnin. Syynä ovat huolenaiheet liittyen eläinten koko elämän ajan käytettyjen antimikrobisten aineiden käytön eurooppalaisten säädösten noudattamisesta niillä eläimillä, joiden elintarvikkeet viedään Eurooppaan.
Naudanlihan viennin nopea uudelleenaloittaminen brasilialaisen valvontajärjestelmän mukauttamisen avulla näyttää olevan poissuljettu. Hyvin toimivan jäljitettävyysjärjestelmän on oltava kunnossa eläimen syntymästä alkaen. Vaikka Brasilia korjaisi puutteet välittömästi, ainoastaan tämän jälkeen syntyneet naudat voisivat tulla tulevaisuudessa viennissä Eurooppaan kyseeseen.
Monimutkainen prosessi
Euroopan komission terveys- ja elintarviketarkastusosaston johtaja Eric Thevenard totesi viime maanantaina Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa, ettei tiedä milloin Brasilia voisi jälleen viedä naudanlihaa EU:hun. Hänen mukaansa syntymän ja lihanleikkuun välillä kuluu noin kaksi vuotta. Teoreettisesti siis seuraavan kahden vuoden aikana brasilialaista naudanlihaa ei voida tuoda EU:hun.
Promotion
Naudanlihan valvonta on monimutkaisempaa kuin lyhyemmän tuotantosyklin tuotteilla. Naudoilla on seurattava niiden taustaa pidemmältä ajalta. Tämän takia luotettava rekisteröinti ja tietojen hallinta yksittäisistä eläimistä on välttämätöntä tuottajille, jotka haluavat viedä tuotteitaan Eurooppaan.
Uruguay teki muutoksia
Myös Uruguay on joutunut mukauttamaan menettelytapojaan. Eurooppalaiset tarkastajat havaitsivat siellä puutteita dokumentaation sekä lihan erottelun osalta, kun arvioitiin, mikä liha kelpaa vientiin EU:hun. Uruguay otti käyttöön uuden varmennusmenettelyn säilyttääkseen pääsynsä eurooppalaiselle naudanlihan markkinalle.
Digitaalisia järjestelmiä voidaan käyttää maataloustuotteiden alkuperän ja siirtojen rekisteröintiin ja valvontaan. Tämä muutos kuitenkin vaatii rahallisia panostuksia. Luotettava jäljitettävyys edellyttää teknologiaa, digitaalista infrastruktuuria, tiedonkäsittelyä ja valvontaa. Suuret vientiyritykset pystyvät hankkimaan tällaiset investoinnit helpommin kuin pienemmät viljelijät.
Voimassa maailmanlaajuisesti
Latinalaisen Amerikan maat pyrkivät siksi kehittämään järjestelmiään edelleen. Inter-Amerikan kehityspankin alueellinen ohjelma keskittyy muun muassa jäljitettävyyteen, tuotannon laillisuuteen ja valvontaan, erityisesti pienempiin maatiloihin ja välittäjiin. Sama koskee myös Aasian ja Afrikan elintarvikevientiä EU:hun.
Mercosur
EU:n ja Mercosurin välinen kauppasopimus ei näin ollen muuta Euroopan tuontiehtoja. Eteläamerikkalaiset maataloustuotteet eivät automaattisesti saa pääsyä Eurooppaan. Tuottajien on edelleen osoitettava, että he täyttävät eurooppalaiset vaatimukset. Brasilialaisen naudanlihan osalta tämä tarkoittaa nyt, että valvonta on aloitettava jo eläimen syntymästä.