Bryssel reagoi tällä presidentti Donald Trumpin äskettäisiin kauppauhkauksiin. Hän ilmoitti tuontitulleista laajalle valikoimalle eurooppalaisia tuotteita, alkaen teräksestä aina maataloustuotteisiin asti. Pian tämän jälkeen hän antoi EU:lle 90 päivää aikaa päästä sopimukseen Yhdysvaltojen kanssa.
Von der Leyen kertoi haastattelussa brittiläiselle talouslehden Financial Timesille, että EU suhtautuu tähän aikarajaan vakavasti ja on avoin neuvotteluille Washingtonin kanssa. Samalla hän korosti, että pääsy eurooppalaisille markkinoille koskee muutakin kuin fyysisiä tavaroita. Myös digitaaliset palvelut, kuten sosiaaliset verkostot ja hakukoneet, kuuluvat hänen mukaansa tähän piiriin.
Von der Leyenin lausunnot merkitsevät uuden käänteen kauppakeskustelussa. Toistaiseksi Euroopan komissio on suhtautunut varovasti reagoinnissaan, mutta Washingtonin kovaääninen retoriikka näyttää pakottavan Brysselin toimimaan. Amerikkalaiset mediat ovat raportoineet jo aiemmin tällä viikolla, että Trump on valmis jopa irtisanomaan olemassa olevat kauppasopimukset, ellei nopeita myönnytyksiä saada aikaan.
Erityisen huomionarvoista on, että Trump kohtaa kasvavaa vastustusta myös kotimaassaan. Sekä demokraattiset että republikaaniset kongressin jäsenet ovat ilmaisseet huolensa hänen kauppapolitiikastaan. He pelkäävät, että uusi tullisota vahingoittaa amerikkalaisia työpaikkoja ja kuluttajahintoja. Myös useat suuret amerikkalaiset yritykset ovat jo ottaneet etäisyyttä Trumpin linjaan.
Brysselissä on ollut jo pidemmän aikaa tyytymättömyyttä amerikkalaisten teknologiayhtiöiden toimintaan. Yritykset kuten Meta, Google ja X eivät kuulemma noudata uutta eurooppalaista lainsäädäntöä, kuten Digital Services Actia (DSA). Nämä säännöt on tarkoitettu suojelemaan käyttäjiä paremmin disinformaatiolta, vihapuheelta ja hyväksikäytöltä verkkoalustoilla.
Euroopan unioni on aiemmin asettanut suuria sakkoja teknologiayhtiöille, jotka eivät ole noudattaneet DSA:ta. Esimerkiksi Meta on saanut aiemmin sanktioita miljoonien eurojen arvosta. Bryssel työskentelee parhaillaan lisäohjeiden parissa, jotka selkeyttävät, mitä eurooppalaisessa internetissä sallitaan ja mitä ei. Näihin sisältyy myös läpinäkyvyys algoritmeista ja mainonnasta.
Presidentti Trump on puolestaan antanut suurille teknologiajättiläisille täysin vapaat kädet ja kumonnut kaiken valvonnan. He pitävät eurooppalaisia käyttäytymissääntöjä ja niihin liittyvää valvontaa ja jälkikäteistä tarkastelua sensuurin muotona.
Viranomaisten mukaan komissio ei sulje pois mahdollisuutta, että amerikkalaisten alustojen kuten X:n, Facebookin tai Instagramin pääsy Euroopan markkinoille voisi tulevaisuudessa edellyttää tällaisten digitaalisten sääntöjen noudattamista. Jos Washington pysyy yksipuolisissa tuontitulleissa, Bryssel voi vastatoimena rajoittaa digitaalista pääsyä.