Uusi eurooppalainen tutkimus arvioi, että PFAS-saasteiden puhdistaminen vuoteen 2050 mennessä (’yhden sukupolven sisällä’) voi maksaa noin 440 miljardia euroa. Summa koskee näiden aineiden poistamisesta aiheutuvia kustannuksia vedestä, maaperästä ja elinympäristöstä.
Epäsuotuisassa skenaariossa, jossa saastuminen lisääntyy tai toimenpiteitä ei toteuteta, kustannukset voivat nousta yli biljoonaan euroon. Tämä uhkaa asettaa valtiot ja yhteiskunnan pitkäaikaiseen taloudelliseen rasitukseen.
Veden laatu
Samaan aikaan EU-maat ovat hyväksyneet tiukemmat säännöt pintavesille ja pohjavedelle. Tietyille PFAS-yhdisteille ja muille saastuttaville aineille otetaan käyttöön tiukemmat normit veden laadun paremman suojelun varmistamiseksi.
Promotion
Yleinen kielto PFAS-päästöille tai -tuotannolle ei kuitenkaan kuulu näihin vesisääntöihin. Näin ollen ongelman ydin säilyy useiden osapuolten mukaan ennallaan.
PFAS-yhdisteet määritellään aineiksi, jotka hajoavat vain hyvin hitaasti ja kertyvät ympäristöön sekä eliöihin. Niitä käytetään monenlaisissa tuotteissa ja ne leviävät veden ja maaperän välityksellä.
Ympäristöjärjestöt vaativat laajempia toimia. Heidän mukaansa pelkät tiukemmat normit eivät riitä, vaan tarvitaan rakenteellisia toimenpiteitä uusien saasteiden ehkäisemiseksi.
Viivästykset uhkaavat
Lisäksi he muistuttavat Euroopan kemikaaliasetuksen tarkistuksen viivästymisestä. REACH-asetuksen uudistus oli suunniteltu, mutta se on viivästynyt.
Järjestöjen mukaan kyseisen tarkistuksen pitää varmistaa, ettei PFAS:iin liittyviä saastekriisejä enää tule uudelleen. He korostavat, että kemiallinen saastuminen aiheuttaa vakavia sairauksia ja suuria yhteiskunnallisia kustannuksia.
Sillä välin kemianteollisuus kampanjoi laajojen muutosten rajoittamiseksi tai lykkäämiseksi. Uudistuksen kannattajat toteavat vastapuolella, että vain perusteellinen sääntömuutos voi estää kustannusten lisääntymisen.