Mahdollisuus siihen, että EU-maat tämän syksyn aikana hyväksyisivät Serbian täyden jäsenyyden EU:ssa, on huomattavasti pienempi, kun nationalistinen ja Venäjä-mielinen presidentti Aleksandar Vučić voi myöhemmin tänä vuonna nousta pääministeriksi ja säilyä vallassa Belgradissa.
Vaaleihin on määrä järjestää 25. lokakuuta. Vučić ei voi asettua uudelleen presidenttiehdokkaaksi ja haluaa siirtyä pääministerin tehtävään. Näin vaalit voivat määrittää hänen valtansa aseman ja Serbian poliittisen suunnan.
Mladic
Myös viime viikolla sotarikollinen Ratko Mladić sai puoliviralliset hautajaiset, jotka ovat monissa EU-maissa aiheuttaneet närää. Bosnian-serbialainen armeijanjohtaja kuoli yli viikko sitten YK:n tuomioistuimen vangittuna Haagissa, jossa hän istui elinkautista tuomiota tuhansien bosnialaisten muslimien kansanmurhasta.
Promotion
Brysseliä syytetään samalla siitä, että se on antanut Vučićille liian paljon liikkumatilaa vuosien ajan. Pelkona oli, että suurempi eurooppalainen paine työntäisi Serbian entistä enemmän kohti Venäjää tai Kiinaa. Tiukoista taloussuhteista huolimatta Serbia on kehittänyt läheisen yhteistyön Moskovan kanssa.
Keskeytetty
EU vaatii todellisia uudistuksia demokratiassa, oikeusvaltioperiaatteessa ja riippumattomissa instituutioissa. Jäsenyysprosessi on pitkään jumissa. Euroopan Länsi-Balkanin kasvusuunnitelman lisämaksut on nyt pidätetty oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyvien huolien vuoksi.
Ongelmat Brysselin kanssa eivät rajoitu hautajaisiin. Serbia ei ole liittynyt EU:n pakotteisiin Venäjää vastaan. Lisäksi on pitkään arvosteltu demokratian normien, oikeusvaltion ja lehdistönvapauden heikkenemistä sekä Belgradin lupaamien uudistusten puuttumista, joita jäsenyyttä varten oli luvattu.
Mielenosoitukset
Vučić on myös kotimaan paineiden alla. Pitkään jatkuneet opiskelijoiden protestit alkoivat Novi Sadin aseman tuhoisasta sortumisesta ja laajenivat laajemmaksi korruptiota ja hänen hallintoaan vastaan suunnatuksi mielenosoitukseksi. Myös väitetty vakoiluohjelmiston käyttö opiskelijoita, aktivisteja ja oppositiojäseniä vastaan on Euroopan parlamentissa johtanut vaatimuksiin toimista.
Alankomaat on yksi EU-maista, joka jo kaksi vuotta sitten vastusti neuvotteluita Belgradin kanssa mahdollisesta jäsenyydestä. Tämän vuoden lopussa EU aikoo tehdä päätöksen useiden hakijoiden osalta. Viimeisimpien tietojen mukaan ainoastaan Montenegro olisi hyväksyttävissä, ja Ukraina ja Moldova päättävät erikseen.