Ukraina kertoo tähtäävänsä EU-jäsenyyteen vuonna 2027. Tätä vuotta mainitaan useissa kannanotoissa poliittisena tavoitteena tai ajankohtana, jolloin maa haluaa olla teknisesti valmis jäseneksi. Presidentti Zelensky kertoi tästä myös torstaina vieraillessaan Itävallassa
Samaan aikaan joissakin ukrainalaisissa maatalouslausunnoissa todetaan, ettei jäsenyys vuonna 2027 ole saavutettavissa, koska maatalous ei vielä pysty täyttämään kaikkia tiukkoja eurooppalaisia vaatimuksia.
Euroopan unionin sisällä keskustellaan siksi vaihtoehdoista nopealle täysjäsenyydelle. Yksi esiin nouseva malli on, että Ukraina etenisi jäsenyyteen vaiheittain.
Tuo asteittainen malli tarkoittaa sitä, että Ukraina saattaisi ensimmäisessä vaiheessa osallistua tiettyihin EU:n rakenteisiin, mutta ei vielä saisi kaikkia täyteen jäsenyyteen liittyviä oikeuksia.
Maatalous on tässä keskustelussa keskeisessä roolissa. Maatalous mainitaan yhtenä herkimpiä aiheita Ukrainan jäsenyysneuvotteluissa.
Naapurimaa Puola sanoo tukevansa Ukrainan eurooppalaisia pyrkimyksiä, mutta asettaa ehtoja. Puolalaisten mukaan tarvitaan sopimuksia kotimaan ruoka- ja maatalousmarkkinoiden suojelemiseksi.
Huoli markkinoiden häiriöistä toistuu myös muiden naapurimaiden kommenteissa. Niissä nimenomaan korostetaan vaikutuksia, joita ukrainalaisella maataloustuotannolla voi olla olemassa oleviin EU-markkinoihin.
Ukraina on Varsovassa ja Brysselissä käydyissä keskusteluissa painottanut väliaikaisia poikkeuksia jäsenyyden yhteydessä. Kyse ei ole yleisistä vapautuksista, vaan rajatuista ja rajoitetuista osa-alueista.
Tarkemmin mainitaan ympäristö- ja maataloussäännöt, joiden osalta Ukraina haluaisi vaiheittaisen käyttöönoton. Kuinka nopeasti ja millä ehdoilla Ukraina voi käytännössä liittyä, pysyy siis keskustelun aiheena.