Tapaaminen on tarkoitettu ennen kaikkea laajentumispolitiikan suunnan keskusteluun. Siihen osallistuvat sekä EU-johtajat että ehdokasmaat. Euroopan komissio esittelee samanaikaisesti uusia arviointiraporttejaan, jotka Brysselin mukaan määrittävät, kuinka pitkällä maat ovat uudistuksissaan ja EU-sääntöjen omaksumisessa.
Ukraina ja Moldova näyttävät olevan lähimpänä jäsenyyttä. Molemmilla mailla on ehdokasmaan status ja ne toivovat voivansa aloittaa muodolliset neuvottelut lähikuukausina. Silti on epävarmaa, milloin ne voivat todella liittyä, osittain EU:n sisäisten poliittisten esteiden takia.
Uusien maiden hyväksyntä vaatii kaikkien nykyisten jäsenmaiden suostumuksen. Unkarin pääministerin Viktor Orbánin poliittisten vastalauseiden kiertämiseksi Brysselissä työstetään menettelyllisiä kiertoteitä. Näin 26 muuta EU-maata voivat antaa hyväksyntänsä ja viimeinen (unkarilainen) ääni voidaan siirtää tulevaan päätökseen.
Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan laajentuminen ei ole pelkästään kasvun, vaan myös turvallisuuden kysymys. Sota Ukrainassa on tuonut EU:n lähemmäs sen naapurimaita. "Suurentunut unioni on turvallisempi unioni," hän on aiemmin todennut tukeakseen itäisiä ehdokasmaita.
Serbia saa Brysseliltä kovaa kritiikkiä. Tulevasta raportista käy ilmi, että uudistukset ovat jumissa ja maa ei riittävästi etäänny Venäjästä. Silti Serbian hallitus pitää kiinni EU-jäsenyyden tavoitteestaan, vaikka kansalaisten tuki on heikentymässä.
Myös Georgian tulevaisuutta seurataan tarkasti. Euroopan komissio on huolissaan kasvavasta venäläisestä vaikutusvallasta ja demokraattisten instituutioiden heikkenemisestä. Komissaari Marta Kos myönsi, että Bryssel on aiemmin tehnyt liian vähän torjuakseen (venäläistä) ulkopuolista puuttumista Georgiassa.
Huippukokouksessa keskustellaan uudesta jäsenyyteen liittyvästä mallista. Siinä voisi olla koeajanjakso, jolloin uusilla jäsenillä ei vielä olisi täysivaltaista veto-oikeutta. Tällainen "kaksinopeuksinen Eurooppa" pyrkisi estämään EU:n päätöksenteon hidastumisen, mutta idea herättää myös vastarintaa.
Komissaari Kos on aiemmin korostanut, että EU on "oppinut aiemmista virheistään" ja että uudistusten tulee kulkea käsi kädessä laajentumisen kanssa. Komissio haluaa tehdä selväksi, mitä ehdokasmailta odotetaan ennen kuin ne voivat osallistua täysimääräisesti unioniin.
Monet eurooppalaiset johtajat näkevät laajentumisen mahdollisuutena, mutta myös riskinä. Suurempi Eurooppa vaatii nopeampaa päätöksentekoa ja vähemmän esteitä. Siksi EU pohtii yksimielisyysperiaatteen mukauttamista, jotta yksi maa ei enää voisi estää koko prosessia.
Kriitikot toteavat, että nykyiset 27 EU-maata eivät silti ole oppineet mitään Brexitistä, Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroamisesta. He sanovat, että EU:n tulee ensin modernisoida hallintomalliaan perusteellisesti ennen kuin uusia maita hyväksytään.