Euroopan komission mukaan EU:n monivuotisten rahoituskehysten haasteet ovat muuttuneet vuoden 2021 edellisen budjettikierroksen jälkeen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jännitteet Euroopan itärajan tuntumassa ja muuttuva taloudellinen maailmanjärjestys edellyttävät suurempia panostuksia turvallisuuteen. Samalla EU:n on taloudellisesti vahvistuttava vastauksena mahdollisiin Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppatoimiin.
Merkittävä osa nykyisistä rakennerahastoista, joita nyt käytetään pääasiassa alueellisen kehityksen tukemiseen vähävaraisimmilla alueilla, tulisi ehdotuksen mukaan jatkossa voida käyttää myös puolustusprojekteihin. Esimerkiksi kyse voi olla infrastruktuurin rakentamisesta, jota voidaan käyttää myös sotilaallisesti, tai puolustusteollisuuden vahvistamisesta.
Komissio puhuu yhteensä hieman yli 392 miljardista eurosta vuoteen 2027 asti. Kuinka suuri osa tästä käytetään puolustukseen ja talouteen, ei ole vielä tarkkaan sovittu. EU-maille tulisi antaa mahdollisuus asettaa omat painopisteensä, kunhan ne edistävät EU:n ”strategista autonomiaa”, ehdotuksessa todetaan.
Suunnitelma on poliittisesti herkkä. Useat jäsenvaltiot erityisesti Itä- ja Etelä-Euroopassa pelkäävät, että rakennerahastojen alkuperäiset tavoitteet, kuten alueellisten erojen kaventaminen, joutuvat paineiden kohteeksi. Myös jotkut europarlamentaarikot kyseenalaistavat sosiaaliseen ja taloudelliseen koheesioon tarkoitettujen varojen uudelleenohjauksen.
Kannattajat korostavat, että sotilaallinen elinvoimaisuus ja taloudellinen vahvistuminen ovat keskeisiä edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Kun Euroopan alueet ovat turvallisempia ja paremmin yhteydessä toisiinsa, hyötyvät myös paikalliset taloudet, komissio toteaa. Lisäksi painotetaan, että jäsenvaltioita ei pakoteta tekemään puolustusmenoja, vaan kyse on valinnanvapaudesta. Tällä tavoin esimerkiksi Unkari ja Slovakia voivat mahdollisesti jäädä pois.
Rakennerahastojen uudelleenohjausesityksen lisäksi komissio esitteli laajemman tiekartan Euroopan puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Siinä kehotetaan muun muassa lisää yhteishankintoja aseistuksessa ja eurooppalaisten joukkojen nopeampaa käyttöönottokykyä. Painopiste on yhteistyössä ja koordinoinnissa jäsenvaltioiden kesken.
Euroopan parlamentti antoi keskiviikkona erillisessä päätöslauselmassa tukensa suunnitelmille tehdä Euroopasta ”kestävä” ulkoisia uhkia vastaan. Selkeällä enemmistöllä parlamentti äänesti enemmän yhteisiä puolustusprojekteja ja periaatteen puolesta, että ”kaikki tarvittava” on tehtävä EU:n turvallisuuden takaamiseksi.