Lisäksi käy ilmi, että kolme neljästä (74 %) katsoo oman maansa hyötyvän EU-jäsenyydestä. Yli 60 % kannattaa Euroopan parlamentin suurempaa roolia. Tämä kanta on erityisen vahva nuorten keskuudessa. Kansallisella tasolla EU:n suuremman roolin puolesta olevien osuus vaihtelee Ruotsissa 87 %:sta Romaniassa 47 %:iin ja Puolassa 44 %:iin. Alankomaissa tämä osuus on 84 %.
Lähes kolme neljästä EU-kansalaisesta (74 %) katsoo, että heidän maan EU-jäsenyydestä on ollut hyötyä. Tämä on korkein koskaan Eurobarometrin kyselyssä rekisteröity tulos tähän kysymykseen, jonka esittämistä on jatkettu vuodesta 1983 lähtien.
Myös Alankomaissa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että maa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. 85 % toteaa, että Alankomaat on hyötynyt siitä. Nykyisessä kontekstissa vastaajat nimeävät EU:n panoksen rauhan ylläpitämisessä ja turvallisuuden vahvistamisessa (35 %) tärkeimmäksi syyksi, miksi jäsenyyttä pidetään hyödyllisenä. Alankomaissa tämä osuus on jopa 50 %.
Lisäksi EU-kansalaisten keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi toimia yhtenäisemmin nykyisten maailmanlaajuisten haasteiden kohtaamiseksi (89 %) ja että Euroopan unionilla pitäisi olla enemmän resursseja (eli rahaa) tulevien haasteiden ratkaisemiseksi (76 %). Tämä kuva näkyy myös Alankomaissa, missä 93 % vastaajista katsoo, että EU-maiden pitää toimia yhtenäisemmin ja 75 % näkee, että EU tarvitsee tätä varten enemmän resursseja.
Puolustus ja turvallisuus on myös alankomaalaisten keskuudessa tärkein prioriteetti, johon EU:n tulisi keskittyä. Muissa maissa eniten toivotaan keskittymistä omiin elinoloihin, inflaatioon, kasvaviin hintoihin ja elinkustannuksiin, huippulukemina Portugalissa (57 %), Ranskassa (56 %), Slovakiassa (56 %), Kroatiassa (54 %) ja Virossa (54 %).
Alankomaissa on havaittavissa joitakin eroja. Esimerkiksi 48 % katsoo, että puolustus ja turvallisuus tulisi olla Euroopan parlamentin ylin prioriteetti, kun taas 41 % näkee, että myös ilmastonmuutoksen torjunta tulisi olla agendalla, ja sen jälkeen maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka (33 %). Vanhemmat vastaajat painottavat tätä enemmän kuin nuoremmat (36 % verrattuna 47 %:iin 25–39-vuotiaiden ryhmässä ja 51 %:iin yli 40-vuotiaiden keskuudessa).