EU-johtajat keskustelevat 15. lokakuuta ehdotuksista laajentumispolitiikan muuttamiseksi. Ranska, Saksa ja Alankomaat kuuluvat niihin maihin, jotka varoittavat hätäisistä hyväksymisistä. He pelkäävät, että tulokkaat voivat poliittisten valtasiirtymien jälkeen käyttää saamiaan veto-oikeuksia estääkseen yhteisiä eurooppalaisia päätöksiä. Keskusteluissa on jopa puhuttu 'troijan hevosen' riskistä.
Euroopan komissio työskentelee siksi uusien sääntöjen parissa, jotka antavat epäileville maille enemmän varmuutta. Laajentuminen on oltava edelleen mahdollista ilman, että unioni vaikeutuu hallita tai ilmenee ongelmia tukien jakamisessa. Komissaari Kos totesi tällä viikolla Zagrebissa, että Euroopan komissio esittelee ehdotukset syyskuussa.
Serbia ei vielä
Serbian tie Brysseliin on toistaiseksi tukossa. Kahdeksan EU-maata vastustaa neuvottelujen seuraavan osan avaamista. Alankomaat kuuluu tähän joukkoon. Kritiikki kohdistuu muun muassa heikkoon oikeusvaltioon, demokraattisten uudistusten puuttumiseen, heikkoon lehdistönvapauteen, riittämättömään korruption torjuntaan ja nykyiseen Belgradin pro-venäläiseen linjaan.
Promotion
On huomionarvoista, että eurooppalaiset instituutiot lähestyvät Serbiaa eri tavoin. Euroopan komissio arvioi pääasiassa teknistä etenemistä ja pyrkii pitämään uudistukset käynnissä. Euroopan parlamentti on poliittisesti kriittisempi. Molemmat kuitenkin raportoivat viivästyksistä ja ongelmista. Lopullisesti EU-maat päättävät jatkotoimista joulukuun huippukokouksessa liittymisprosessissa.
Ukraina ja Moldova
Myös Ukraina ja Moldova kohtaavat poliittisia esteitä. Unkari on tähän asti estänyt neuvottelujen etenemistä, mutta Budapestissa on hiljattain aloittanut enemmän proeurooppalainen hallitus. Montenegro kuuluu puolestaan edenneimpiin ehdokasmaihin. Keskusteluissa on myös Islannin uudesta liittymisprosessista.
Ukrainan kohdalla maataloudella on erityinen merkitys. Puola-ukrainalainen tutkimusraportti varoittaa, että liittyminen ilman Euroopan maatalouspolitiikan uudistusta voi maksaa Puolalle miljardeja euroja. Puola saa tällä hetkellä noin 25 miljardia euroa maatalousrahoitusta kaudelle 2023–2027. Tutkijat katsovat, että Ukrainan liittymisen tulee kulkea käsi kädessä Euroopan maatalousrahoituksen uudistuksen kanssa.
Turkki
Useat ehdokasmaat pyrkivät lähemmäs EU:ta, mutta Turkki ottaa etäisyyttä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoo, että EU-jäsenyys ei ole enää Ankaralle prioriteetti, vaikka liittymistä ei ole kokonaan suljettu pois.