Euroopan unioni on myöntänyt Espanjalle luvan käyttää 120 miljoonaa euroa koronaviruskriisin elvytyssäätiöstä vihannes- ja kasvienviljelykasvihuoneiden modernisointiin. Tämä rahoitus tulee Recovery and Resilience Facility (RRF) -välineestä, kun Euroopan komissio ja EU:n ministerit ovat hyväksyneet tämän osaksi Espanjan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Tämän EU-tukiohjelman, joka kestää vielä noin kaksi vuotta, tarkoituksena Euroopan komission mukaan on parantaa vihannes-, kukka- ja koristekasvien viljelyn kilpailukykyä ja kestävyyttä. EU-rahastosta maksetaan sekä lainoja että avustuksia EU-maille.
Myös muut EU-maat ovat jo jättäneet RRF-elpymissuunnitelmansa Brysseliin, ja osa niistä on jo hyväksytty ja toimeenpanossa. Jokainen maa voi tehdä omat valintansa ja asettaa prioriteetteja. Joissakin Keski- ja Itä-Euroopan maissa RRF-rahaa käytetään runsaasti nopean internetyhteyden rakentamiseen maaseudulle tai muuhun infrastruktuuriin.
Alankomaat on ainoa EU-maa, joka (vielä?) ei ole hakenut tukea elvytyssäätiöstä. Brysseli on varannut tätä varten 5,6 miljardia euroa. Osittain Alankomaiden vaatimuksesta on aikoinaan sovittu, ettei maat saa rahaa "ihan vaan näin", vaan sen tulee johtaa "rakenteellisiin parannuksiin". Lisäksi muiden maiden ja ministerien tulee antaa siihen lupa.
Koska Alankomaat (hyvin toimivalla taloudella) voi lainata rahaa pääomamarkkinoilta EU:ta edullisemmin, pääministeri Rutte ja valtiovarainministeri Hoekstra halusivat mieluummin olla käyttämättä RRF-rahastoa, koska muut EU-maat saavat siinä tapauksessa kurkistaa Haagissa tapahtuvaan käyttöön.
Mahdolliset EU:n ehdot voisivat vaikuttaa Alankomaiden asuntolainojen korkojen verovähennyksiin ja eläkejärjestelmään. On jo pidempään tiedossa, että Euroopan komissio katsoo Alankomaiden poikkeavan liikaa eurooppalaisista säännöistä, mitä Rutte kiistää kiivaasti. Mutta viime kuussa budjettikeskusteluissa hän lupasi, ettei aio ohittaa tätä rahaa.
Rutte ja Hoekstra odottavat, että uuden hallituksen muodostuksen yhteydessä tehdään "sopimukset eläkejärjestelmästä ja asuntolainojen korkovähennyksistä (HPA)" ja tämän jälkeen Brysselissä voidaan vielä vedota Alankomaille varattuun 5,6 miljardiin euroon.