Tämä käy ilmi Alankomaiden valtion tilintarkastustuomioistuimen tutkimuksesta, joka käsitteli yli tuhatta Alankomaiden ja EU:n välistä 'kiistaa' vuosina 2010–2020.
Tänä aikana Brysselissä sekä kotimaiset ja ulkomaiset organisaatiot ja henkilöt ovat jättäneet yli tuhat valitusta Alankomaita vastaan. Verrattuna muihin EU-maihin Alankomaat sijoittuu keskitasolle, kun tarkastellaan EU-lakien virheellistä tai puutteellista täytäntöönpanoa.
Kahdessasadassa tapauksessa toistuvilla viranomaiskeskusteluilla on saatu aikaan, että Alankomaat muuttaa Haagin sääntöjä tai että Bryssel hyväksyy Alankomaiden tulkinnan.
Euroopan komissio piti valittuja 164 tapausta riittävän perusteellisina ja käynnisti virallisen neuvottelun Alankomaiden kanssa. Useimmiten kyse oli ympäristökysymyksistä, energia-politiikasta tai liikkuvuudesta ja kuljetuksista. Esimerkiksi koska Alankomaat ei saavuta uusiutuvan energian tavoitetta. Asia ratkesi siten, että Alankomaat ostaa kirjallisesti Tanskan uusiutuvaa energiaa.
Tilintarkastustuomioistuimen mukaan monet kysymykset ratkaistaan usein jo varhaisessa vaiheessa, mutta Haagin ministeriöt oppivat niistä vähän, eivätkä ne panosta sisällölliseen yhteensovittamiseen. Alankomaiden EU-lakien rikkomisten syntymistä arvioidaan harvoin ministereiden toimesta.
Tilintarkastustuomioistuin huomauttaa myös, että eduskunnalle raportoidaan vain ne tapaukset, jotka johtavat oikeusjuttuihin, kun taas kaikki 'ratkaistut' kiistat jäävät mainitsematta.
Vuosina 2010–2020 Euroopan komissio on lopulta käynnistänyt rikkomusmenettelyn Alankomaita vastaan 67 kertaa. Näistä 24 koski infrastruktuuri- ja vesiasioista vastaavaa ministeriä.
Kyse on erilaisista aiheista, kuten vesikehysohjeesta ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen virheellisestä täytäntöönpanosta. PAS-järjestelyä koskeva kiista syntyi, koska Alankomaiden politiikka oli ristiriidassa vuodesta 1994 voimassa olleen EU:n luontodirektiivin kanssa.