Tämä on ensimmäinen kerta, kun koko EU:ssa sovitaan yhteisistä rikossäännöistä korruption suhteen. Sopimus määrää, että kaikissa maissa käytetään samoja määritelmiä eri korruption muodoille. Näin tulee olemaan myös lahjonnan, kavalluksen ja oikeusprosessin haittaamisen osalta. Lisäksi asetetaan minimirangaistukset; tuomarit voivat kuitenkin määrätä ankarampia rangaistuksia.
Euroopan parlamentti ja Euroopan maat eivät ole vuosiin ottaneet vastaavaa konkreettista askelta oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Aluksi sopimuksen saavuttaminen vaikutti epätodennäköiseltä. Erityisesti Italian hallitus vastusti voimakkaasti uutta eurooppalaista lakia ja sai tukea myös muilta mailta pitkän aikaa.
Alun perin Euroopan parlamentti halusi saada sopimukseen paljon enemmän, mutta maat eivät olleet valmiita siihen. Siitä huolimatta hollantilainen europarlamentaarikko García Hermida-van der Walle (D66/Renew), joka on viime kuukausina toiminut asian pääneuvottelijana, on tyytyväinen korruptiota vastaan vahvistettuun sopimukseen.
"Se, että emme menneet vielä pidemmälle rikollisuuden torjunnassa, on kansallisten hallitusten vastuulla selittää kansalaisilleen, mutta lasi on puoliksi täynnä. Vielä muutama viikko sitten ei näyttänyt olevan lasiakaan. "
Sopimuksen tavoitteena on varmistaa, että korruptiotapaukset käsitellään kaikissa EU-maissa samanlaisella tavalla. Tämä on tarpeen, koska aiemmat suuret erot maiden välillä ovat vaikeuttaneet lain toimeenpanoa. Prosessien yhdenmukaistamisen myötä syytteeseenpanojen pitäisi helpottua.
Yhteistyön odotetaan myös nopeuttavan ja tehostavan tutkintoja. Tietojen parempi jakaminen auttaa estämään, että korruptiotapaukset jumittuvat tai hidastuvat maiden välillä.
Sopimus on toistaiseksi väliaikainen ja vaatii vielä virallisen hyväksynnän. Tämä tarkoittaa, että sopimus astuu voimaan vasta, kun sekä Euroopan parlamentti että EU-maat ovat hyväksyneet sen lopullisesti.