Päätös tehtiin viime perjantaina epävirallisessa Euroopan huippukokouksessa Dublinissa. Viisi maata, jotka muodostavat delegaation ytimen, ovat Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Ranska, Italia ja Puola. Tätä ryhmää kutsutaan nimellä E5. Heitä täydentävät Euroopan komission ja Euroopan neuvoston edustajat. Näin Euroopalla on seitsemän neuvottelijaa, jotka osallistuvat keskusteluihin Venäjän sodan päättämisestä Ukrainassa ja tulevista turvallisuussopimuksista.
Anti-Moskova
On huomionarvoista, että Euroopan johtajat eivät uskoneet tätä tehtävää Kallakselle, joka EU:n korkimpana ulkovaltiosihteerinä on vastuussa yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Hänen jämäkkä Moskovaa vastustava linjansa törmää joidenkin EU-maiden hallitusten kanssa, jotka varovaisesti alkavat vaatia, että "meidän on kuitenkin puhuttava Putinin kanssa".
Kallaksen jämäkkä kanta joissakin kauppakysymyksissä Kiinan kanssa ja Yhdysvaltojen/Israelin sota Irania vastaan ovat muodostaneet esteitä monissa Euroopan pääkaupungeissa. Samoin on huomionarvoista, että EU:n puheenjohtaja Ursula von der Leyen on viime kuukausina yhä aktiivisemmin puuttunut kansainvälistä ulottuvuutta omaaviin kysymyksiin, kuten äskettäin Brysselin ajamaan tiiviimpään yhteistyöhön Kanadan kanssa.
Anti-amerikanismi
Von der Leyenillä ja Kallaksella ei ole lupa toimia täysin itsenäisesti, vaan heidän tulee etukäteen neuvotella poliittisesti herkistä kysymyksistä eurooppalaisten päättäjien kanssa tai ainakin tiedottaa heitä etukäteen. Tämä on jo pitkälti juurtunut EU:n perustuksiin, jossa kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on toisen maailmansodan päättymisestä lähtien ollut Naton alaisuudessa (eli siirretty Naton vastuulle).
Transatlanttisten suhteiden jäähdytys Yhdysvaltojen kanssa johtuu muun muassa presidentti Trumpin yksipuolisesti asettamista uusista tuontitulleista ja tämän yhä mielivaltaisemmasta sotilaallisesta toiminnasta (kuten uhkailu Grönlannin miehityksellä). Tämä ruokkinee jo vuosikymmeniä kytevää antiamerikkalaista asennetta Euroopassa ja johtaa jälleen vaatimuksiin "Natoa ilman USA:ta".
(Vielä?) ei yksimielisyyttä
Se, että Kallas ei tässä tapauksessa ole EU:n edustaja amerikkalais-venäläisissä keskusteluissa, johtuu paitsi käytännön syistä (Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu Natoon mutta ei EU:hun; Puola on kahden sodassa olevan maan naapurimaa), myös ratkaisevasta poliittisesta syystä: EU-maat eivät ole (vielä?) yksimielisiä yhteisestä ulkopolitiikasta. Niinpä he eivät voi (vielä?) puhua yhdellä äänellä.
Haagin keskustelu
Tähän tulokseen päätyi myös Alankomaiden entinen ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri (2021–2022) Tom de Bruijn. Entinen diplomaatti toimi myös monia vuosia Alankomaiden suurlähettiläänä EU:ssa Brysselissä. Hän osallistui tiistai-iltana Haagissa vierailevana puhujana julkiseen keskusteluohjelmaan, jonka järjesti Julkishallinnon johtamisen yhdistys sekä Euroopan parlamentin yhteystoimisto Haagissa, yhdessä professorin Mendeltje van Keulenin Haagien korkeakoulusta sekä Alankomaiden EU-suurlähettilään sijaisen Carola van Rijnsoeverin kanssa.
Uudet pakotteet
Neuvottelujen venäläisten ja amerikkalaisten kanssa tulee keskittyä muun muassa sodan päättämiseen, mahdolliseen tulitaukoon ja tuleviin turvallisuuslupauksiin Ukrainalle. Euroopan maat sanovat haluavansa toimia yhdessä, vaikka kansainvälisiin neuvotteluihin osallistuvatkin suoraan viiden yksittäisen valtion edustajat.
Sillä välin Kallas on mukana valmistelemassa uusia eurooppalaisia pakotteita Venäjää vastaan. 22. pakotepaketissa käsitellään mahdollista maahantulokieltoa venäläisille, jotka ovat osallistuneet sotaan Ukrainassa. Kallaksen mukaan näiden sotilaiden tiedot ovat saatavilla, vaikka käytännön toteutukseen liittyy vielä kysymyksiä.