Toimenpide on osa laajempia Euroopan Moskovalle asetettuja pakotteita, jotka ovat olleet voimassa hyökkäyksen alusta vuonna 2022 lähtien. Bryssel sanoo, että tiukemmat viisumisäännöt ovat tarpeen, jotta venäläisiä voidaan valvoa useammin ja jotta Schengen-alueelle pääsyn saavat henkilöt voidaan paremmin kartoittaa.
EU-viranomaisten mukaan kasvavia huolia aiheuttavat Venäjältä ohjatut vakoilu-, sabotaasi- ja disinformaatiokampanjat. Myös laittoman maahanmuuton käyttö ja Euroopan infrastruktuurin (ilmatila ja junat) häirintä mainitaan kiristämisen syinä.
Poikkeuksia tehdään tietyille ryhmille, kuten EU-kansalaisten perheenjäsenille tai laillisesti oleskeleville venäläisille, kuljetushenkilöstölle, toisinajattelijoille, itsenäisille journalisteille ja ihmisoikeuksien puolustajille. Näille EU-maat voivat myöntää monikertaisen viisumin, jonka voimassaolo on enintään yksi vuosi.
Uudet säännöt eivät ole takautuvia. Voimassa olevat viisumit säilyvät voimassa, eikä Euroopan unionin kansalaisuuden tai laillisen oleskeluluvan omaavia venäläisiä muutokset koske. Viisumien määrä on jo laskenut merkittävästi viime vuosina — sodan ennen noin neljästä miljoonasta vuosittain noin puoleen miljoonaan.
EU:n ulkopolitiikan johtaja Kaja Kallas puolusti päätöstä sanoen, että "matkustaminen EU:hun on etuoikeus, ei oikeus." Hänen mukaansa uusi politiikka heijastaa Euroopan turvallisuusympäristön muuttunutta todellisuutta.
Moskova reagoi terävästi. Lausujatar Maria Zakharova syytti Brysseliä syrjinnästä ja väitti, että toimenpide suosii "laittomia maahanmuuttajia laillisten venäläisten turistien sijaan." Hän nimitti Kallasta "henkilöksi harvinaisella älykkyydellä" ja ilmoitti, että Venäjä harkitsee vastatoimia.