Myös Euroopan unioni on viime viikkojen aikana turhaan varoittanut Georgian viranomaisia pro-Venäjäksi kuvailtua lakia vastaan. Laki voisi heikentää Tbilisin EU-aspiraatioita. Georgia on nimetty aloittamaan liittymisneuvottelut Brysselin kanssa.
Hallituspuolue Georgian unelma hyväksyi lainsäädännön viime viikolla. Kymmenet tuhannet mielenosoittajat pelkäävät entisen neuvostotasavallan kääntyvän pois läntisestä suuntauksesta ja palaavan Venäjän vaikutuspiiriin.
Tuoreiden mielipidetiedustelujen mukaan yli kolme neljännestä väestöstä haluaa maan liittyvän Euroopan unioniin ja Natoon. "Tänään käytin veto-oikeuttani lakia vastaan, joka on pohjimmiltaan venäläinen ja ristiriidassa perustuslakimme kanssa", presidentti Zourabichvili sanoi televisiolähetyksessä. Laki muistuttaa monilta osin Venäjän lainsäädäntöä, jota käytetään erimielisyyksien tukahduttamiseen.
Bryssel on todennut, että toimenpide on "yhteensovittamaton" Georgian EU-jäsenyyttä koskevien tavoitteiden kanssa, jotka on kirjattu maan perustuslakiin. EU:n puheenjohtaja Charles Michel sanoi presidentin veton tarjoavan "hetken lisäpohdinnalle". Hän kehotti parlamenttia "hyödyntämään tämän mahdollisuuden hyvin" pitääkseen Georgian EU-polulla.
Georgian unelmalla on parlamentissa tarpeeksi kansanedustajia kumotakseen veton. Pääministeri Irakli Kobakhidze on sanonut, että puolue on valmis harkitsemaan lakimuutoksia. Presidentti – joka on jännittyneissä väleissä hallituspuolueen kanssa – kieltäytyy käymästä "vääriä, keinotekoisia, harhaanjohtavia neuvotteluja" Georgian unelman kanssa.
Kiistanalainen "venäläinen laki" vaatii, että järjestöt ja mediakanavat, jotka saavat yli kaksikymmentä prosenttia rahoituksestaan ulkomailta, rekisteröityvät 'ulkomaiden intressejä ajaviksi tahoiksi'.