Euroopan komission nitraattijärjestö päättää tällä viikolla, saako Irlanti edelleen luvan levittää lannoitteita laitumilleen enemmän kuin muut EU-maat. Tämä ns. derogaatio päättyy tämän vuoden lopussa, ja Alankomaiden sekä Tanskan derogaatio on jo aiemmin umpeutunut.
Irlannin hallitus on viime kuussa saavuttanut ympäristökomissaari Jessika Roswellin kanssa alustavan sopimuksen lisä- ja tiukemmista toimista nitraattisaastumista vastaan. Tuoreen raportin vesien kasvaneesta saastumisesta julkistamisen jälkeen Dublin on päättänyt tiukentaa nitraattikriteerejä ja mittauksia laajemmassa mittakaavassa ( ‘lähteille asti’) useiden satojen mittauspisteiden avulla.
Tällä tavoin irlantilaiset haluavat alueellisesti osoittaa, missä maatalous vähentää veden saastumista riittävästi. Komissaari Roswell haluaa antaa Irlannille kolme vuotta lisäaikaa tähän (derogaation jatkaminen), mutta päätöksen tekee keskiviikkona nitraattijärjestön asiantuntijat ja sen jälkeen muiden EU-maiden suostumus. Hänen mukaansa Irlannissa on jo tehty paljon, mutta lisää on tehtävä saavuttaakseen oikeudellisesti kestäviä päätöksiä.
Maataloudesta peräisin olevia ravinteita pidetään tärkeimpänä veden saastumisen syynä. Irlannin maatalousjärjestöt pelkäävät, että nitraattijärjestö asettaa saavuttamattomia ja toteuttamiskelvottomia ehtoja. Tämä kuvio on nähtävissä myös Alankomaissa ja Tanskassa. Vesien laatu on yhä ratkaisevampi tekijä: ilman todennettavaa parannusta vapautusta ei myönnetä.
Tanska työskentelee nyt yhdessä aluehallintojen, ympäristöjärjestöjen ja maatalousjärjestöjen kanssa kansallisella tasolla vesien saastumisen torjumiseksi (‘kolmikantayhteistyö’), johon Bryssel suhtautuu poikkeuksellisen kiinnostuneesti. Maa tiukentaa nitraattisaastumisen torjuntatoimiaan uusilla viljelijöiden kiintiöillä ja lisäluonnonalueilla. Toimenpide on tarkoitettu typpeä vesistöihin pääsevän määrän edelleen vähentämiseksi.
Alankomaissa taas on ollut yli viisitoista vuotta pattitilanne hallituksen, maataloussektorin ja ympäristöjärjestöjen välillä typpeä koskevan saastumisrajojen lieventämisestä. Tuomioistuimet ovat jo antaneet sitovia päätöksiä asiassa, mutta monet maatalousjärjestöt eivät halua osallistua karjamäärän pakolliseen vähentämiseen.
Alankomaiden demissionäärinen pääministeri Dick Schoof totesi äskettäin, että hän aikoo kahden viikon kuluttua Brysselin EU-huippukokouksessa vaatia uudelleen derogaatioo Alankomaiden maataloudelle vastineeksi suostumuksesta Euroopan Mercosur-vapaakauppasopimukseen. Myös tästä sopimuksesta on määrä tehdä lopullisia päätöksiä EU:n toimielimissä kahden viikon sisällä. Euroopan parlamentissa yritetään ensi viikolla lisätä uusia ehtoja sopimukseen, jotta eurooppalaisille viljelijöille saataisiin paremmat vahinkokorvaukset.