Äänestys ei koskenut suoraa EU-jäsenyyttä, vaan sitä, tulisiko Islannin jatkaa aiemmin keskeytettyjä neuvotteluja. Ääntenlaskun aikana molemmat leirit olivat pitkään hyvin tasoissa. Reykjavík oli ainoa alue, jossa enemmistö äänesti neuvottelujen jatkamisen puolesta.
Pääministeri Kristrún Frostadóttir kuului uusien neuvottelujen kannattajiin. Hän halusi, että Islanti palaisisi Brysselin kanssa keskustelemaan ehdoista, joiden perusteella maa mahdollisesti voisi liittyä. Äänestyksen jälkeen hän kuitenkin vahvisti, ettei hallitus jatka neuvotteluja tällä hallituskaudella.
Demokraattinen päätös
Frostadóttir ei pitänyt tulosta tappiona, vaan demokraattisena päätöksenä. Yli 80 prosenttia äänioikeutetuista osallistui kansanäänestykseen. Hän korosti myös, että 47 prosenttia äänesti neuvottelujen jatkamisen puolesta ja että tämänkin näkökulman on oltava huomioituna.
Promotion
Myös Euroopan unioni suhtautui varovaisesti. Euroopan komissio ilmoitti kunnioittavansa islantilaisten valintaa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa korosti myös demokraattisen tuloksen kunnioittamista. Samalla Costa ja Frostadóttir ilmaisivat toiveen vahvistaa kahdenvälisiä suhteita entisestään.
Kalastusalueet
Islanti pysyy tiiviisti sidoksissa EU:hun hylätystä jäsenhakemuksesta huolimatta. Euroopan komissio kutsuu maata läheiseksi kumppaniksi, ja Costa kuvaili Islantiä yhdeksi EU:n läheisimmistä ja luotetuimmista kumppaneista. Islannilla on lisäksi laajat pääsymahdollisuudet Euroopan sisämarkkinoille.
Keskeinen kiistanaihe on kalastus. Ala on merkittävä Islannin taloudelle ja identiteetille. Uusien neuvottelujen vastustajat pelkäävät EU:n yhteisen kalastuspolitiikan vaikutuksia. Yhteismarkkinoille liittyminen tarkoittaisi, että myös muiden EU-maiden kalastusveneet saisivat pääsyn Islannin kalaisiin vesiin. Kalastus oli myös yksi vaikeimpia aiheita aiemmissa jäsenyysneuvotteluissa.
Geopolitiikka
Aiemmat neuvottelut alkoivat vuonna 2010, kun Islanti jätti jäsenhakemuksen EU:hun. Aluksi neuvotteluissa oli edistystä, mutta ne keskeytettiin vuonna 2013.
Nykyinen hallitus oli luvannut uuden kansanäänestyksen. Äänestystä aikaistettiin geopoliittisten muutosten vuoksi. (Yhdysvaltojen vaatimukset Grönlannista ja Venäjän sota Ukrainassa) Nämä jännitteet vaikuttivat keskusteluun, mutta kotimaiset argumentit pysyivät keskeisinä.