Poliittinen ilmapiiri sekä Islannissa että Brysselissä on viime aikoina muuttunut myötämielisemmäksi.
Uudet neuvottelut käynnistyvät turvallisuus-, puolustus- ja merenkäytön sopimuksilla. On allekirjoitettu uusi muistiinpano kalastuksesta ja meriyhteistyöstä. Molemmat osapuolet haluavat suojella paremmin kriittistä infrastruktuuriaan ja torjua laittomia merellisiä toimia. Islanti pysyy tärkeänä Naton kumppanina ja yhteistyön EU:n kanssa on tarkoitus rakentua sen varaan, kerrotaan.
Aiemmat liittymisneuvottelut Islannin ja EU:n välillä keskeytettiin vuonna 2015. Islannin pääasialliset vastalauseet kohdistuivat kansallisen kalastusalan suojeluun. Monet islantilaiset pelkäsivät, että EU-jäsenyys johtaisi päätösvallan menetykseen kalastusalueista, jotka ovat maalle taloudellisesti ja symbolisesti merkittäviä.
Islannin hallituksen mukaan tilanne on sittemmin muuttunut. Euroopan energiakriisi ja turvallisuusuhan heikkeneminen Venäjän vuoksi ovat vaikuttaneet Reykjavikin ajatteluun. Lisäksi kansan tuki tiiviimmälle yhteistyölle EU:n kanssa on kasvanut, mikä antaa hallitukselle tilaa tutkia EU-polun avaamista uudelleen.
Islannin teollisuusministeri Hanna Katrín Friðriksson kutsuu uusia neuvotteluja ”ensimmäiseksi askeleeksi” ja korostaa halukkuutta yhteistyöhön Euroopan kanssa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut, että Islannin alkuperäinen EU-jäsenhakemus on edelleen voimassa. Hän kuvaili Islantiä ”olennaiseksi kumppaniksi” ja ilmaisi tukensa jatkoyhteistyölle.
Vaikka virallisia EU-jäsenyysneuvotteluja ei ole vielä julkistettu, liittymisasian avaaminen on jälleen pöydällä. Samalla kalastussektoriin liittyvät herkät kysymykset ovat edelleen olemassa. Niistä käytävät neuvottelut ratkaisevat pitkälti prosessin jatkon.