Enemmistö myönteisistä ääneistä ei tarkoita, että Islanti tulee EU:n jäseneksi. Hallitus valitsee kahden vaiheen prosessin. Ensin kansa päättää, pitääkö Reykjavikin neuvotella uudelleen Brysselin kanssa. Mikäli neuvotteluista lopulta syntyy jäsenyysehdot, ne asetetaan toiseen kansanäänestykseen.
Islanti haki EU-jäsenyyttä vuonna 2009 ja aloitti neuvottelut vuotta myöhemmin. Neuvottelut keskeytettiin vuonna 2013, kun valtaan tuli uusi euroskeptinen hallitus. Tällä päättyi toistaiseksi noin neljän vuoden ajan kestäneet liittymisneuvottelut.
Sodanjälkeinen uhka
Ukrainan sota on jälleen kiihdyttänyt keskustelua Islannin asemasta Euroopassa. Kansainvälisen turvallisuustilanteen heikentyminen mainitaan yhtenä syynä siihen, että tiiviimpi eurooppalainen yhteistyö on poliittisesti noussut uudelleen esille.
Promotion
Myös Grönlannin kehitykset vaikuttavat tilanteeseen. Pohjois-Atlantin ja arktisen alueen strateginen tulevaisuus on terävöittänyt keskustelua Islannin asemasta ja sen suhteesta Eurooppaan. Näin kansanäänestystä tarkastellaan paitsi taloudellisesta myös turvallisuusnäkökulmasta.
Taloudellista
Lisäksi nousevat elinkustannukset vaikuttavat. Taloudellinen epävarmuus on lisännyt kiinnostusta EU-jäsenyyttä kohtaan. Kyselyt osoittavat kasvavaa tukea lähentymiselle, mutta samalla väestö on jakautunut ja äänestystulos voi olla niukka.
Yksi keskeisimmistä esteistä on kalastus. Islannille se on tärkeä ala, kun taas EU-jäsenyys edellyttäisi sitoumuksia esimerkiksi pyydystyskiintiöistä, kalastusalueista sekä yhteisestä eurooppalaisesta kalastuspolitiikasta. Maatalous mainitaan myös herkkinä neuvottelukohteina mahdollisissa uusissa neuvotteluissa.
ETA ja Schengen
Islanti on jo tiiviisti yhteydessä Euroopan unioniin. Euroopan talousalueen kautta se osallistuu sisämarkkinoihin ja soveltaa suurta osaa Euroopan säännöistä. Maa kuuluu myös Schengen-alueeseen, vaikka ei itsessään ole EU:n jäsen.
Äänestys liittyy siksi myös päätösvaltaan. Kansallisen luonnonvarojen hallinnan ja päätöksenteon pelkojen vastapainona on argumentteja tiiviimmästä eurooppalaisesta talous- ja strategisesta yhteistyöstä. Mikäli enemmistö kannattaa, alkaa varsinainen neuvotteluprosessi vasta sen jälkeen. Sen jälkeen islantilaiset voivat erikseen päättää, ovatko saavutetut ehdot riittävät varsinaiseen EU-jäsenyyteen.