Brusselin lähteiden mukaan Islannin parlamentti julkaisee kansanäänestyksen ajankohdan lähiviikkoina. Syynä ovat geopoliittiset levottomuudet, jotka johtuvat Washingtonin päätöksestä asettaa Islannille tuontitulleja sekä aiemmista Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uhkauksista liittää Grönlanti osaksi Yhdysvaltoja.
Jos kansanäänestys päättyy myönteisesti, Islanti voisi liittyä Euroopan unioniin muita ehdokasmaita aiemmin. Tällä hetkellä paljon huomiota kohdistuu mahdolliseen Ukrainan ja Moldovan liittymiseen, jotka ovat kumpikin Venäjän sotilaallisen aggressio uhreja.
Kuuluminen yhteisöön
"Laajentumisesta käytävä keskustelu muuttuu", totesi EU:n laajentumisasiantuntija Marta Kos hiljattain Brysselissä tapaamisen jälkeen Islannin ulkoministerin Þorgerður Katrín Gunnarsdóttirin kanssa. Kosin mukaan keskustelu keskittyy yhä enemmän "turvallisuuteen ja kuulumiseen".
Promotion
Islanti haki EU-jäsenyyttä vuonna 2009, pankkikriisin aikana jolloin maan kolme suurinta pankkia kaatuivat. Vuonna 2013 neuvottelut kuitenkin keskeytettiin ja kaksi vuotta myöhemmin islantilaiset viranomaiset pyysivät hakemuksen vetämistä takaisin.
Kalastus
Neuvottelut juuttuivat tuolloin Euroopan kalastuspolitiikkaan; Islanti ei ollut valmis hyväksymään Brysselin asettamia kalastusrajoituksia. Myös valaanpyynti, jota Reykjavik yhä sallii, oli esteenä.
Islannissa tehdyt mielipidemittaukset osoittavat, että EU-jäsenyyden kannatus on kasvamassa. Jos neuvottelut käynnistetään uudelleen, ne voisivat edetä suhteellisen nopeasti, koska Islanti kuuluu jo Euroopan talousalueeseen ja Schengen-alueeseen, ja se on aiemmin onnistunut saamaan päätökseen joitakin neuvottelulukuja.