Se, että Iso-Britannian kaksi suurinta puoluetta yhä kannattavat vaalipiirijärjestelmää, estää uusien puolueiden ja uusien äänien pääsyn Britannian parlamenttiin.
Jokaisessa yli 650 vaalipiirissä vaaleissa eniten ääniä saanut ehdokas voittaa yhden parlamenttipaikan, mutta puolueiden ääniä ei lasketa yhteen kansallisella tasolla. Jo vuosia yhä useammat asiantuntijat ovat turhaan vaatineet edustuksellisen vaalitavan (prosenttiosuuksiin perustuvan järjestelmän) käyttöönottoa alahuoneessa.
Ison-Britannian vihreä europarlamentaarikko Scott Ainslie (50) on harmissaan siitä, että Britannian vihreät saivat vuoden 2017 viimeisissä parlamenttivaaleissa yli kaksi miljoonaa ääntä, mutta saivat silti vain yhden paikan. Hän syyttää työväenpuoluetta (’maailman ainoa sosiaalidemokraattinen puolue!’) ja konservatiiveja siitä, että ne edelleen puolustavat ei-niin-demokraattista, arkaista järjestelmää.
Estääkseen Boris Johnsonin konservatiivien enemmistön hankkimisen, Vihreä puolue, Liberaalidemokraatit ja Walesin kansallismieliset ovat yli kuudessakymmenessä vaalipiirissä muodostaneet listayhteistyön. Näissä vaalipiireissä ne eivät kilpaile keskenään. Kaksi puoluetta on vetänyt ehdokkaansa pois kolmannen puolueen hyväksi ja kehottaneet äänestäjiään äänestämään tämän kolmannen puolueen ehdokasta. Odotettavissa on, että LibDemit saavat tämän ansiosta noin kolmekymmentä lisäpaikkaa koko Isoon-Britanniaan ja Vihreät noin kymmenen.
”Poliittinen järjestelmämme juontaa juurensa vielä aateliston, suurmaanomistajien ja Englannin luokkayhteiskunnan aikaan. On vaalipiirejä, joissa ei ole tapahtunut muutosta sataan vuoteen. Politiikka ja maan hallinto ovat liian monille brittiläisille yhä jotakin 'kaukaista Lontoossa'. Demokratiaa ja valtiotiedettä opetetaan kouluissa hyvin vähän”, Ainslie sanoo. Hän toivoisi, että valtio-opin opetus olisi kouluissa aikaisempaa ja useampaa.
Vihreä puolue on tehnyt ilmastonmuutoksesta ja ympäristöpolitiikasta vaalikampanjansa pääteeman. Pitkään näytti, että brittiläiset vaalit koskivat vain Brexitin puolesta tai vastaan, konservatiivien kantavana teemana, mutta viime viikkoina on tapahtunut muutos. Työväenpuolue on onnistunut nostamaan sairaaloiden ja kansallisen terveydenhuollon tulevaisuuden omaksi aiheekseen, ja Liberaalidemokraatit ovat jyrkästi EU-eron vastaisia.
Ison-Britannian vihreät liittyvät ympäristökysymysten osalta Euroopan monien ‘vihreiden’ puolueiden ilmastotuen kasvuun, kuten Tanskassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Saksassa. Jopa Euroopan unioni on nimennyt Green Dealin tulevien vuosien keskeiseksi teemaksi. Britannian politiikassa Vihreät eivät ole vielä onnistuneet tekemään vastaavaa läpimurtoa, vaikka nyt myös Työväenpuolue, LibDemit, SNP ja Walesin kansallismieliset ovat nostaneet ‘ympäristö ja ilmasto’ näkyvästi ohjelmaansa.
Euroopan unionin jäsenyyteen liittyen Vihreät ottavat välitasapainon LibDemien ja Työväenpuolueen välillä. LibDemit haluavat lopettaa Brexit-prosessin heti ja pysyä EU:ssa. Työväenpuolue haluaa neuvotella Brysselin kanssa pienemmästä Brexit-sopimuksesta ja antaa lopputuloksen äänestettäväksi kansanäänestyksessä. Työväenpuolue ottaa tällaisessa kuulemisessa neutraalin kannan. Vihreät haluavat – kuten LibDemit – pysyä EU:ssa, mutta kannattavat toisessa kansanäänestyksessä ’pysyminen’ vaihtoehtoa.
”Maamme tarvitsee parantumista, eheyttämistä, korjaamista. Brexit, UKIP, Farage ja Johnson ovat viime vuosina aiheuttaneet liikaa vahinkoa. Yhteisöjä on repaleistettu. Perheitä erotettu. Tämä maa tarvitsee paranemisprosessin. Sen äänestäjien tulee voida viimeistellä omalla äänellään. Siksi olemme Vihreinä puolesta EU-jäsenyyden säilyttämisessä, mutta myös toisen kansanäänestyksen puolesta