Täten molemmista maista, jotka eivät ole EU:n jäseniä, voisi tulla ensimmäiset Euroopan maat, joissa kasvatettua lihaa myydään kaupoissa. Sveitsin hyväksymismenettely kestää noin vuoden ja Britannian puolitoista vuotta.
Euroopan unionissa kasvatettua lihaa pidetään uutena elintarvikkeena, minkä vuoksi myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen testaa ja valvoo loppuvalmistetta perusteellisesti ennen markkinoille pääsyä. EU-hakuprosessin aikatauluksi arvioidaan vähintään 18 kuukautta.
Kasvatettu liha on "lihaa", jota ei ole saatu tappamalla eläimiä, vaan joka on kasvatettu laboratoriossa. Tämä säästää eläinten henkiä ja tuottaa myös ilmastohyötyjä. Maailmanlaajuisella lihateollisuudella on suuri ympäristö- ja ilmastovaikutus. Vain Alankomaissa se aiheuttaa noin 3,9 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuosittain.
Kasvatetun lihan sallimista koskevat näkemykset vaihtelevat suuresti Euroopan jäsenvaltioissa. Kun Alankomaat on jo antanut luvan julkisille maistajaisille, haluaa Italia kieltää kasvatetun lihan kokonaan. Tällaiset vaihtelevat reaktiot EU-maissa voivat pelotella sijoittajia, jotka siten saattavat etsiä mahdollisuuksia muualta.
Delftissä toimiva Meatable näkee markkinoita kasvatetulle lihalleen erityisesti Singaporessa ja Yhdysvalloissa. Singaporessa kasvatettu liha on sallittu jo usean vuoden ajan. Äskettäin myös Yhdysvallat antoi vihreää valoa myynnille. Alankomaalainen yritys katsoo myös Israelia, jossa tällä hetkellä tehdään töitä kasvatetun lihan sallimisen puolesta.