Niissä niin kutsutuissa 'palautuskeskuksissa' maahanmuuttajat sijoitettaisiin turvapaikkaprosessin ajaksi tai sinne, minne EU-maista hylätyt turvapaikanhakijat voidaan palauttaa. Italian pääministeri Meloni aloitti muutama kuukausi sitten Albanian, mutta italialaiset tuomarit kumosivat sen.
Kristersson ja Nehammer perustelivat, että vain noin 20 prosenttia hylätyistä maahanmuuttajista todella poistuu EU:n alueelta. Kristerssonin mukaan tarvitaan uusia strategioita nykyisten sääntöjen toimeenpanemiseksi ja maahanmuuttopolitiikan eheyden turvaamiseksi. Nehammer lisäsi, että ilman yhteistä toimintaa EU:n uskottavuus on uhattuna.
Suunnitelmassa ehdotetaan vastaanottokeskusten perustamista turvallisiin kolmansien maiden, kuten Albanian tai Serbian, alueille, joissa maahanmuuttajat voisivat asua, kunnes heidän tilanteensa on ratkaistu. Näillä mailla olisi vastineeksi saada EU:lta taloudellista tai poliittista tukea. Aloitteen tarkoituksena on paitsi tehostaa palautuksia myös kannustaa laittoman maahanmuuton vähentämistä, Kristersson totesi.
Poliittinen paine maahanmuuton käsittelyyn on suuri. Oikeistopuolueet monissa EU-maissa vaativat tiukempia maahanmuuttolakeja. Eurooppa-neuvostossa lokakuussa keskusteltiin jo siitä, miten kolmannet maat voisivat osallistua maahanmuuttoprojektien hallintaan.
Suunnitelmia kohtaan esitetään kritiikkiä. Ihmisoikeusjärjestöt varoittavat eettisistä ongelmista ja kansainvälisten lakien rikkomisista tällaisissa vastaanottokeskuksissa. Vastustajat painottavat riskejä, jotka liittyvät 'eurooppalaisten vastuukysymysten ulkoistamiseen' unionin ulkopuolelle. Puolustajat kuitenkin katsovat tämän olevan välttämätöntä maahanmuuttojärjestelmän toimivuuden ylläpitämiseksi.