Noin kolmasosa kaikista maailman puulajeista on sukupuuton uhan alla, erityisesti Afrikan maissa. Maapallon lämpeneminen, puunhakkuu ja maanmuokkaus maatalouden laajentamiseksi ovat ylivoimaisesti suurimmat uhkat noin 60 000 puulajille.
Myös Euroopan maissa useat puulajit uhkaavat kadota lopullisesti, käy ilmi uudesta kansainvälisestä raportista. Peräti 58 prosenttia villipuulajeista on siellä sukupuuton vaarassa. Alankomaissa tilanne ei ole huolestuttava: tutkituista 44 lajista yksikään ei ole uhanalainen.
Maailmanlaajuisesti tämä tarkoittaa, että uhanalaisia puulajeja on kaksinkertaisesti enemmän kuin kaikkia uhanalaisia eläinlajeja yhteensä.
Raportin on laatinut Botanic Gardens Conservation International (BGCI) ja se kokoaa viiden vuoden tutkimustulokset. Siihen on osallistunut yli 60 instituutiota, mukaan lukien kasvitieteelliset puutarhat, metsätalouslaitokset ja yliopistot, sekä yli 500 asiantuntijaa.
Brasilia, joka on kotipaikka suurille osille Amazonin sademetsää, jota uhkaa yhä laajempi maatalousalueiden laajentaminen ja puunhakkuu, on kotimetsä eniten puulajeja (8 847) ja myös suurin uhanalaisten puiden määrä (1 788).
Korkein uhanalaisten lajien prosenttiosuus löytyi trooppisesta Afrikasta, erityisesti Madagaskarin ja Mauritiuksen kaltaisilta saarilta, joissa vastaavasti 59 prosenttia ja 57 prosenttia puulajeista on uhattuna.
Euroopan unioni esitteli aiemmin tänä vuonna suunnitelman uusien metsien perustamisesta ja miljoonien puiden istuttamisesta. Tämä metsäohjelma on olennainen osa EU-komissaarien Frans Timmermansin (ilmasto), Janusz Wojciechowskin (maatalous) ja Stella Kyriakidesin (ruokaturva) Green Deal -aloitetta.
Puiden istutus on erityisesti suunnattu biodiversiteetin ylläpitämiseen ja ilman saasteiden puhdistamiseen.
EU-komissaari Wojciechowski totesi eilen iltapäivällä keskustellessaan tästä metsäistutussuunnitelmasta AGRI-maatalouskomiteassa, että ”metsät ovat maapallomme keuhkot: ne ovat elintärkeitä ilmastollemme, biodiversiteetille, maaperälle ja ilmanlaadulle.”