Kiinalaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet asettavansa väliaikaisia antisubventiotulleja EU:n sianlihalle ja lihatuotteille. Eurooppalaiset viejät menettävät näin suuren osan kilpailuasemastaan Kiinan markkinoilla, jotka ovat erittäin tärkeitä perinteisesti suuria määriä sianlihaa Kiinaan vieville maille.
Pekingin mukaan tullit estävät eurooppalaisia viejiä myymästä tuotteitaan Kiinassa liian alhaisilla hinnoilla. Samalla Kiinan hallitus pyrkii edistämään kotimaisen lihatuotannon kulutusta. Eurooppalaiselle alalle, joka nojaa vahvasti Aasian vientiin, voi tämä toimenpide aiheuttaa suuria taloudellisia vaikutuksia.
Ajoitus on huomattava. Juuri ennen tätä EU päätti asettaa lisätulleja kiinalaisille sähköautoille ja niiden osille. Bryssel katsoo, että kiinalaiset valmistajat kilpailevat epäoikeudenmukaisesti saaden valtioavustuksia, joiden ansiosta he voivat tarjota ajoneuvonsa EU-maissa selvästi alle tuotantokustannusten. Eurooppalaisen autoalan suojelemiseksi otettiin käyttöön tiukkoja toimenpiteitä.
EU on jo pidempään valittanut halpojen kiinalaistuotteiden dumpingista. Ne tulevat usein pohjahintaan Euroopan markkinoille ja eivät aina täytä Euroopan ympäristönormeja. Tämä asettaa painetta niin teollisuudelle kuin poliittisille suhteille. Uudet sianlihatuotteiden tullimaksut ovat selkeä viesti siitä, ettei Kiina alistu Euroopan asettamille pakotteille ilman vastatoimia.
Eurooppalaisille maanviljelijöille ja lihanjalostajille toimenpide voi olla raskas isku. Kiina on maailman suurin sianlihan markkina. Korkeammat tuontitullit uhkaavat laskea kysyntää eurooppalaisille tuotteille, kun taas kiinalaisille tuottajille avautuu enemmän tilaa. Ala pelkää tästä syystä suuria hinnanalennuksia ja ylitarjontaa Euroopan markkinoilla.
Europarlamentaarikko Jessika van Leeuwenin (BBB) pyynnöstä Euroopan parlamentti päätti pitää keskiviikkona keskustelun kiinalaisista pakotteista. Hän kritisoi, että 10. syyskuuta 2025 voimaan tulevat tullit ovat vakava uhka eurooppalaisille sianlihantuottajille, jalostusteollisuudelle ja sisämarkkinoille.
Van Leeuwen on Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen, joka käsittelee asiaa. Hän katsoo, että "on ratkaisevan tärkeää, että Euroopan komissio ryhtyy nopeasti toimiin tukeakseen maanviljelijöitämme". Todellisuudessa Euroopan parlamentin vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset.
Uusi askel Pekingiltä tapahtuu samalla, kun Eurooppa tiukentaa kauppastrategiaansa. Myös Yhdysvallat ovat hiljattain nostaneet monien eurooppalaisten tuotteiden tuontitulleja. EU haluaa välttää tilannetta, jossa sen yritykset olisivat pelinappuloina globaalissa kauppasodassa, ja etsii aktiivisesti uusia vientimarkkinoita.
Hiljattain Bryssel solmi kauppasopimuksia Australian, Uuden-Seelannin ja Japanin kanssa. Tällä hajautuksella unioni pyrkii vähentämään vientiensä riippuvuutta muutamasta suuresta kumppanista. Pian on myös odotettavissa päätös laajasta sopimuksesta neljän Etelä-Amerikan maan kanssa, mikä tarjoaa lisää näkymiä niin maataloudelle kuin teollisuudelle.
On vielä epäselvää, onko kiristyminen väliaikaista vai johtaako se pitkäkestoiseen eurooppalais-kiinalaiseen kauppasotaan. Toistaiseksi eurooppalainen sianlihantuotanto näyttää olevan ensimmäinen suuri häviäjä Brysselin ja Pekingin välisessä kamppailussa.