Kypros aloittaa puheenjohtajakauden aikana, jolloin Euroopan unioni kohtaa vakavia haasteita. Kansainväliset konfliktit ja geopoliittinen epävarmuus ohjaavat agendaa. Maa haluaa aktiivisesti ohjata EU:n roolia maailman näyttämöllä tänä aikana.
Kypros hoitaa puheenjohtajuuden toista kertaa kiertävänä puheenjohtajana. Viimeisen neljäntoista vuoden aikana Euroopan konteksti on muuttunut merkittävästi. Aiemmin taloudelliset ongelmat olivat keskiössä, nyt turvallisuus, kansainväliset konfliktit ja poliittinen asemointi ovat etusijalla.
Presidentti Nikos Christodoulides korostaa, että Euroopan unionista on tultava vahvempi ja itsenäisempi, mutta sen on samalla säilytettävä avoimuus yhteistyölle muiden maailman osien kanssa. Turvallisuus ja puolustus ovat keskeisiä agendan osa-alueita. Kypros haluaa tukea aloitteita, jotka vahvistavat eurooppalaista puolustusta ja lisäävät EU:n valmiutta.
Ukrainan sota on keskeisessä asemassa. Kypros pyrkii varmistamaan, että Ukraina pysyy korkealla Euroopan agendalla. Tämä aihe kytketään voimakkaasti turvallisuus-, ulko- ja EU:n tulevaisuus keskusteluihin.
EU:n laajentuminen saa myös huomiota. Kypros haluaa edistää jäsenyysprosessien etenemistä ja näkee laajentumisen paitsi poliittisena valintana myös osana Euroopan laajempaa turvallisuutta ja vakautta.
Ukrainan lisäksi puheenjohtajuus keskittyy Lähi-itään. Kypros korostaa EU:n ja alueen maiden välisen yhteistyön ja vahvempien siteiden merkitystä jatkuvien jännitteiden vuoksi.
Kyproksen puheenjohtajuus tuo myös uudelleen esiin Turkin miehityksen (vuodesta 1974) Pohjois-Kyproksen osassa. Kansainvälinen yhteisö on vuosikymmenien ajan yrittänyt turhaan saada molemmat maat neuvottelupöytään. Hiljattain Turkin taholta on kuitenkin ilmaantunut lievempää asennoitumista.