Euroopan komissio harkitsee muun muassa rajoituksia venäläisten turistiviisumeihin. Tällä halutaan rajata kävijöiden virtaa entisestään. Aikaisemmin useat miljoonat venäläiset vierailivat EU-maissa. Viime vuonna määrä oli enää puoli miljoonaa, pääasiassa varakkaita venäläisiä. Täydellinen maahantulokielto on vielä keskustelun alla, mutta EU-maiden välillä on jakautuneita mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Lisäksi harkitaan venäläisten diplomaattien liikkumisvapauksien rajoittamista Schengen-alueella. Erityisesti itärajan EU-maat vaativat rajoituksia pelätessään sabotaasia ja vakoojatoimintaa. Puoltajat näkevät tämän keinona estää diplomaattisten etuoikeuksien väärinkäyttöä, kun taas skeptiset valtiot varoittavat Moskovan mahdollisista vastatoimista.
Yhdeksästoista pakotepaketti kohdistuu myös energiaan kauppaan. Euroopan komissio haluaa laajentaa nykyisiä rajoitteita venäläisen öljynvientiin. Tässä mainitaan myös ulkopuoliset toimijat: itsenäiset jalostamot esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa voivat joutua pakotelistalle, jos ne ovat mukana venäläisen öljyn jälleenmyynnissä ja näin heikentävät pakotteiden tehoa.
Toinen merkittävä osa koskee jäädytettyjä venäläisiä varoja. Euroopan parlamentti on vaatinut rajoitusten poistamista venäläisten pankkivarojen takavarikoinnin suhteen, jotta nämä varat voitaisiin käyttää Ukrainan jälleenrakentamiseen ja sotilaalliseen tukeen. Komissio tutkii oikeudellisia malleja, joiden avulla varoja voitaisiin hyödyntää ilman, että rikkottaisiin kansainvälisiä pankkisääntöjä.
Moskova on reagoinut kovasti. Kremlin mukaan kaikki yritykset siirtää venäläisiä valtion tai yksityisiä varoja Ukrainaan tulkitaan vihamielisinä tekoina. Venäläiset viranomaiset uhkaavat vastatoimilla niitä maita kohtaan, jotka syyllistyvät tähän. Moskova korostaa myös, että Euroopan kansalaiset ja yritykset voivat joutua vastatoimien kohteiksi.
Paine Venäjää vastaan ei lisäänny pelkästään taloudellisesti. Myös sotilaallinen jännite kasvaa, kun venäläiset droonit ovat viime aikoina tunkeutuneet Puolan ja Romanian ilmatilaan. Puolassa NATO:n hävittäjät ovat pudottaneet joitakin drooneja, kun taas Romaniassa drooneihin ei puututtu. Nämä tapaukset lisäävät huolta mahdollisesta laajemmasta sotilaallisesta eskalaatiosta.
Useat NATO-maat kannattavat lentokieltoaluetta venäläisiä drooneja vastaan. Tällainen toimenpide voisi koskea myös Puolan rajaa sekä Ukrainan ilmatilaa. Päätöstä varten tarvitaan Kiovan virallinen pyyntö. Venäjä on varoittanut pitävänsä NATO:n toimia venäläisiä drooneja vastaan Ukrainan ilmatilassa suorina hyökkäyksinä.
Samaan aikaan EU-instituutiot seuraavat suurta huolta herättäen Venäjän Puolan rajan läheisyydessä suorittamia sotaharjoituksia. Näitä mittavia harjoituksia pidetään potentiaalisena provokaationa NATO:a vastaan.