EU:ssa on saavutettu sopimus merkittävästä muutoksesta Euroopan yhteisessä maatalouspolitiikassa. Jatkossa maataloustuotanto sopeutetaan paljon enemmän kunkin EU-maan omiin olosuhteisiin. Mutta silloin niiden on saavutettava huomattavasti enemmän ympäristö- ja ilmastoparannuksia.
Jokaisen kansallisen hallituksen on jatkossa laadittava "kansalliset strategiset suunnitelmat", jotka Euroopan komission on hyväksyttävä. Suunnitelmissa jokaisen maan tulee kuvata, kuinka se aikoo toteuttaa EU:n Green Deal -tavoitteet ja ilmastosopimuksen. Komissio valvoo niiden suoriutumista ja EU-sääntöjen noudattamista.
Tämän ansiosta Euroopan komissio saa maakohtaista parempaa näkyvyyttä, kontrollia ja "yhteishallintaa" esimerkiksi biodiversiteetin, elintarviketurvallisuuden, eläinten hyvinvoinnin, ilman saastumisen ja maaperän saastumisen suhteen. Komissio tarkistaa kansallisten strategisten suunnitelmien arvioinnissa myös, edistävätkö ne maanviljelijöiltä pöydälle -strategiaa.
Jo vuosien ajan olemassa olleet yhteisen maatalouspolitiikan tuet muutetaan 25 %:sti yleisestä tulotuesta (per hehtaari) kohdennetuiksi "vihreiksi" tukitoimiksi erilaisille maatalouden ympäristöystävällisille käytännöille. 27 maatalousministerin vaatimuksesta tulee kaksivuotinen "siirtymäkausi" (2023 ja 2024), jolloin käyttämättömät "ympäristöpalkkiot" pysyvät silti maanviljelijöiden käytettävissä.
Lisäksi tulevina vuosina maatalouden taloudellista tukea suunnataan suuresta tehomaataloudesta ja agro-teollisuudesta pienille ja keskisuurille viljelijöille. Siksi nyt 10 prosenttia kaikista kansallisista maataloustuista osoitetaan nuorille viljelijöille ja pienille perheyrityksille.
Brusselin trilogineuvottelujen järjestelyjä mukautettiin toukokuun epäonnistuneiden keskustelujen jälkeen. 27 EU:n maatalousministeriä kokoontuu vasta ensi maanantaina Luxemburgissa eikä tällä kertaa samanaikaisesti trilogin kanssa. He voivat nyt tarkistaa tuloksen jälkikäteen ja hyväksyä tai hylätä sen, mutta eivät puutu yksityiskohtiin itse.
”Onneksi vihdoin saatiin GLP-sopimus”, kommentoi Europarlamentaarikko Annie Schreijer-Pierik (CDA). Hänen mukaansa maatalousministeriöllä Haagissa ja maakunnilla on raskas vastuu laatia riittävän helposti saavutettavat ekokorvausjärjestelmät ja tehdä niistä viljelijöille taloudellisesti houkuttelevampia liittämällä niihin lisäjohtopalkkioita (kansallisesti).
Alankomaiden europarlamentaarikot Jan Huitema (VVD, Renew Europe) kuvailivat sopimusta tärkeäksi askeleeksi kohti modernia maatalouspolitiikkaa. ”Nykyinen päältä annettu viherryttämispolitiikka ei ole ollut tehokasta. Paljon parempi on liittää rahat viherryttämiseen suoraan viljelijän ja puutarhurin viherryssuorituksiin. Mitä parempi suoritus, sitä korkeampi korvaus”, Huitema sanoi.
Ei ainoastaan ympäristöjärjestöt kuten Greenpeace ja Greta Thunbergin ilmastoaktivistit vaan myös Vihreät pitävät nyt esitettyä GLP-kompromissia liian niukkana ja hyväksymättömänä. He katsovat, että maatalous on lopetettava kemiallisten rikkakasvien torjunta-aineiden ja kasvua edistävien aineiden käyttö. Nykyisessä sopimuksessa emme hyväksy sitä, sanoi vararyhmän puheenjohtaja Bas Eickhout. Hän ilmoitti EU-laajuisen kampanjan tätä niin sanottua 'greenwashingia' vastaan.
”Vuonna 2019 eurooppalaiset äänestäjät kannattivat ilmastoystävällistä, vihreää muutosta. Ursula von der Leyen ja hänen komissaarinsa käyttivät tuolloin suuria sanoja Euroopan Green Dealista. Mutta nyt he yksinkertaisesti hyväksyvät täysin vanhentuneen Euroopan maatalouspolitiikan.
EU tukee edelleen suurteollista tehotuotantoa. Se kannustaa edelleen viljelijöitä käyttämään synteettisiä torjunta-aineita. Se täyttää edelleen monikansallisten ja suurmaanomistajien taskuja, samalla kun pienimuotoiset viljelijät ja maatalousperheet jätetään syrjään”, sanoi GroenLinksin edustaja.