Välittömänä syynä Espanjan ennenaikaisiin vaaleihin oli viime viikolla hylätty lakialoite asuntopolitiikasta, jonka kaatuminen seurasi laajoja mielenosoituksia vanhuksen kotiirrotusta vastaan. Sanchezin keskustavasemmistohallitusta on vuosien ajan kritisoitu oikeiston, republikaanien ja populististen ryhmien toimesta useiden kiistanalaisten tukiskandaalien ja ystäväpiirikommernin vuoksi.
Asuntomarkkinat
Mielipidemittausten mukaan hallituspuolue PSOE:n kannatus on viime aikoina ollut heikko, mutta pitkään jatkuneet (ja nyt uudelleen kiihtyneet) mielenosoitukset vuokra-asuntomarkkinoiden neoliberaalia yksityistämistä vastaan ovat vieneet huomion aiemmista skandaaleista. Erityisesti edellisen oikeistohallituksen, Kansanpuolue PP:n, johdolla suurin osa Espanjan edullisista vuokra-asunnoista on yksityistetty ja kapitalisoitu.
Oikeistoinen enemmistö
Parlamentti hylkäsi viime perjantaina kaksi aloitetta, joiden avulla Sanchezin hallitus pyrki suojelemaan vuokralaisia paremmin. Aloitteet laadittiin laajojen korkeista vuokrista, asuntopulasta ja asumisen menetyksistä johtuneiden mielenosoitusten seurauksena. Ne sisälsivät muun muassa toimenpiteitä haavoittuvien vuokralaisten häätöjen estämiseksi ja vuokrasopimusten pidentämiseksi.
Promotion
Kansanpuolue PP, äärioikeistolainen Vox ja Katalonian itsenäisyyspuolue Junts äänestivät vastaan ja aiheuttivat keskustavasemmistohallitukselle kovan tappion. Tämä äänestystulos osoitti jälleen, kuinka vaikeaa Sánchezillä on parlamentissa.
Paineen alla
Sánchez ja hänen Sosialistinen puolueensa (PSOE) olivat jo aiemmin korruptiosotkujen ja skandaalien alla paineessa. Pääministeri oli kuitenkin toistuvasti sanonut haluavansa istua koko toimikautensa loppuun ja pitää vaalit vasta vuoden 2027 lopulla. Useat viimeaikaiset kyselyt antavat Kansanpuolueelle PP:lle noin 33–34 prosentin kannatuksen, kun taas PSOE:n kannatus on noin 26 prosenttia. Populistinen Vox saa noin 18 prosentin kannatuksen, selvästi enemmän.
Sanchezin epävarma asema muistuttaa monella tapaa tämänhetkisiä hallitusten johtajia Ranskassa, Italiassa, Puolassa ja Saksassa. Näissä neljässä suuressa EU-maassa pidetään ensi vuoden aikana vaalit, ja myös siellä nousevat esiin radikaalit vasemmistolaiset ja äärioikeistolaiset puolueet.
Pelko viivästyksistä
Kun Euroopan parlamentissa EPP-kristillisdemokraatit yhä useammin tukevat (äärioikeistolaisten enemmistön kanssa) lakiehdotusten joko lieventämistä tai kiristämistä, EU-hallitusjohtajien enemmistön poliittinen 'väri' saattaa vaihdella ensi vuonna. Tämä voi Euroopan päätöksenteossa aiheuttaa epävarmuutta kiireellisten uudistusten etenemisessä.
Viiveiden ja vallanvaihdosten pelko on yksi syy siihen, miksi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaa joka tapauksessa varmistaa, että seuraavien kahden tai kolmen kuukauden aikana Brysselissä ja Strasbourgissa tehdään lopulliset päätökset lukuisista asiakirjoista.