Äskettäin hyväksytyt eurooppalaiset suunnitelmat ns. Renure-tuotteiden käytön sallimiseksi ovat herättäneet keskustelua. Nämä pelloilla ja laitumilla käytettävät ravinteet, jotka on valmistettu käsitellystä eläinlannasta, voivat korvata keinolannoitteita ja saavat entistä suuremman roolin maataloudessa.
Kriitikot pelkäävät, että Renure-typen käyttö ei korvaa kemiallisesti valmistettua keinolannoitetta, vaan käytön määrä ylittyy EU:n sallittujen enimmäismäärien ylärajan. Tämä voisi muodostaa lisäuhan juomaveden laadulle. Tällä hetkellä työtä tehdään kyseisen eurooppalaisen direktiivin uudistamiseksi.
Lisätila
Uusien sääntöjen keskeinen kohta on, että EU-mailla on mahdollisuus sallia suurempi typpimäärä kuin aiemmin sallittu. Näin syntyy lisätilaa nykyisten lannoitussääntöjen yläpuolelle.
Promotion
Kannattajat näkevät tässä mahdollisuuden käyttää lannoitteita tehokkaammin ja vähentää riippuvuutta keinolannoitteista. Heidän mukaansa tämä voi auttaa hyödyntämään raaka-aineita paremmin ja alentamaan maatalousyrittäjien kustannuksia.
Nitraatti
Samaan aikaan eurooppalaiset ympäristöjärjestöt ovat ankarasti kritisoineet sääntöjen valmisteluprosessia. He väittävät, että tärkeitä valmisteluvaiheita ei ole noudatettu täysin ja perustelut ovat puutteelliset. Heidän mukaansa ennen uusien EU:n ympäristölakien hyväksymistä on tehtävä ensin vaikutusarviointi (assessment).
On myös huomautettu, että uusi lähestymistapa etenee ennen olemassa olevien nitraattisääntöjen laajempaa arviointia. Kriitikoiden mukaan tämä luo epävarmuutta politiikan johdonmukaisuuden suhteen. Uusien sääntöjen soveltaminen vaihtelee maittain. Jäsenvaltioiden tulee itse päättää, käyttävätkö ja miten he hyödyntävät mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa, että käytännön vaikutukset voivat vaihdella suuresti.
Käytännössä
Eurooppalaisen keskustelun lisäksi myös käytännön soveltamisella on suuri merkitys. Useissa maissa on kysymyksiä ehtojen, tuotteiden tunnustamisen ja sääntöjen soveltamistavan suhteen.
Maatalousyrityksille erityisen tärkeää on selkeys. Yrittäjät haluavat tietää asemansa ennen kuin he investoivat uusiin tekniikoihin tai tehostavat toimintaansa.
Tässä suhteessa käytännön soveltaminen on keskeinen huolenaihe. Jos menettelyt jäävät monimutkaisiksi tai säännöt epäselviksi, on riski, että uudet mahdollisuudet jäävät vaikeasti toteutettaviksi.