Taistelu liberaalin, Eurooppa-myönteisen Varsovan pormestarin Rafał Trzaskowskin ja nationalistikonservatiivisen Karol Nawrockin välillä on niin tiukka, ettei mielipidemittaukset osoita selvää voittajaa.
Ensimmäisellä äänestyskierroksella Trzaskowski sai 31,1 % äänistä, kun taas Nawrocki sai 29,5 %. Kolmannen sijan sai libertaarinen ehdokas Sławomir Mentzen, joka sai lähes 15 % äänistä. Hänen kannattajillaan voi olla ratkaiseva vaikutus toisella kierroksella.
Mentzen on esitellyt kahdeksan kohdan suunnitelman, jossa muun muassa vastustetaan veronkorotuksia ja Ukrainan EU-jäsenyyttä. Nawrocki on allekirjoittanut tämän suunnitelman yrittäessään saada Mentzenin kannattajien tuen. Trzaskowski on ottanut valikoivasti kantaa joihinkin näistä kohdista.
Nawrocki, jota tukee oppositiopuolue Laki ja oikeus (PiS), ajaa perinteisten arvojen säilyttämistä ja kriittistä suhtautumista EU:hun. Presidentillä on Puolassa rajoitettu toimeenpanovalta, mutta hän voi käyttää veto-oikeutta lainsäädäntöön ja vaikuttaa turvallisuuspolitiikkaan.
Trzaskowskia tukee pääministeri Donald Tuskin hallitseva Kansalaisliitto, ja hän kannattaa Eurooppa-myönteistä linjaa ja oikeusvaltiouudistuksia. Nuorten äänestäjien keskuudessa on kasvavaa tyytymättömyyttä poliittiseen establishmentiin. Tämä demografinen ryhmä voi näytellä ratkaisevaa roolia toisella kierroksella, koska heidän äänestyskäyttäytymisensä on vaikea ennustaa.
Maaseudulla Nawrockilla on selvästi enemmän tukea, erityisesti maanviljelijöiden ja maatyöläisten keskuudessa. Ensimmäisellä kierroksella hän sai siellä 38,1 % äänistä, kun taas Trzaskowski sai 21,7 %. Tämä kuilu korostaa Puolan kaupunkien ja maaseudun alueiden jakautuneisuutta.
Kansainvälisesti Nawrocki on saanut tukea muun muassa Unkarin pääministeriltä Viktor Orbánilta ja entiseltä Yhdysvaltain presidentiltä Donald Trumpilta. Tämä tuki korostaa vaalien geopoliittisia seurauksia, erityisesti Puolan asemaa EU:ssa ja sen suhteita naapurimaihin.
Vaaleja pidetään kansanäänestyksenä Puolan tulevaisuudesta: valintana lisäintegraation välillä EU:n kanssa tai kansallisen suvereniteetin säilyttäminen. Tuloksella on vaikutusta paitsi sisäpolitiikkaan myös Puolan rooliin Euroopan näyttämöllä.