Konfliktin ydin liittyy presidentin nimittämään Puolan perustuslakituomioistuimeen. Euroopan tuomioistuimen mukaan tämä tuomioistuin on rikkonut EU-oikeuden perusperiaatteita, eikä sitä voi pitää riippumattomana tai puolueettomana. Tämä arvio paljastaa vanhat kuilut Puolan politiikassa.
Nykyinen pääministeri Donald Tuskin johtama hallitus sanoo, että se ajaa proeurooppalaista linjaa. Hänen kabinetinsa ei tunnusta perustuslakituomioistuimen päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, ja pitää äskettäistä eurooppalaista päätöstä velvoitteena puuttua tilanteeseen.
Presidentinvirasto on täysin eri mieltä. Presidentti Karol Nawrocki ei ole tukenut oikeusjärjestelmän uudistuksia. Hallituksen yritykset kumota aiempia muutoksia ovat siksi jääneet blokatuiksi.
Jännitteet kumpuavat edellisen PiS-hallituksen tekemistä uudistuksista, joissa poliittista vaikutusvaltaa kohdistettiin korkeimpiin tuomioistuimiin. Perustuslakituomioistuimella oli tässä keskeinen rooli, ja se on aiemmin todennut, että Puolan perustuslaki on EU-oikeuden yläpuolella.
Tämä näkemys on suoranainen vastakkainasettelu hallituksen kanssa. Hallitus katsoo, että EU:n arvot ovat oikeudellisesti sitovia eikä Puola voi niistä poiketa. Hallituksen mukaan Puolan tuomioistuin heikentää siten oikeusvaltioperiaatetta ja Puolan asemaa Euroopan unionissa.
Perustuslakituomioistuin itse vastustaa tätä. Se katsoo, että eurooppalaisella päätöksellä ei ole vaikutuksia sen toimintaan ja että Euroopan tuomioistuimella ei ole toimivaltaa Puolan tuomioistuimen suhteen. Näin instituutioiden välinen pattitilanne jatkuu.
Siihen asti kun presidentti ja hallitus pysyvät vastakkainasettelussa, on epäselvää, miten ja milloin uudistukset ovat mahdollisia. Varmasti tiedetään, että Luxemburgin päätös on kärjistänyt konfliktia ja paljastanut poliittisen vastakkainasettelun entistä selvemmin Puolassa.