Paine Saksan täysimääräiseen direktiivien noudattamiseen kasvaa, mutta Saksan osavaltiot estivät tämän jälleen viime viikolla.
Saksa ei ole noudattanut Euroopan unionin sääntöjä maaperän ja juomaveden nitraattisaastetta vastaan yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Uuden Saksan nelivuotisraportin mukaan Saksan pintavesissä tehtyjen mittausten yli neljännes ylittää yhä EU:n normit saastepitoisuuksissa.
Euroopan komissio on useita kertoja ryhtynyt oikeustoimiin Saksaa vastaan EU:n nitraattidirektiivin noudattamatta jättämisestä. Tämä vuonna 1991 voimaan tullut direktiivi vaatii EU-maita rajoittamaan maataloudesta peräisin olevaa nitraattisaastetta.
Saksa ei ole kuitenkaan onnistunut täysin toimeenpanemaan direktiiviä. Osittain tämä johtuu lainsäädännöllisten valtuuksien alueellisesta jakautumisesta, kun taas Bryssel voi tehdä sopimuksia ainoastaan kansallisten hallitusten, ei osavaltioiden tai aluehallintojen kanssa.
Viime viikolla 16 osavaltiosta enemmistö hylkäsi uuden lainsäädännön lantakäytön sääntelystä, jonka Saksan liittopäivä on jo hyväksynyt. Osavaltioiden vastustuksen vuoksi hallituksen ja osavaltioiden välille on käynnistettävä aikaa vievä neuvottelu- ja korjausprosessi.
On todennäköistä, ettei Euroopan komissio hyväksy tätä ja perii aiemmin määräämänsä miljoonien sakot. Berliini on tähän asti pystynyt estämään sakkojen perimisen sitoumuksella tiukemmista säännöistä uudessa lantalaissa, mutta Saksan osavaltiot eivät (vielä?) halua tukea tiukempia lakeja.
Saksa kamppailee edelleen korkeiden nitraattipitoisuuksien kanssa, erityisesti alueilla, joilla on intensiivistä karjataloutta ja maataloutta. Maatalouden maan lannoitus luonnonlannoitteilla ja keinotekoisilla lannoitteilla johtaa nitraattiliiallisuuteen, joka päätyy pohjaveteen.
Ympäristöjärjestöt ja vesiviranomaiset vaativat tiukempia toimia ja olemassa olevien sääntöjen tehokasta valvontaa. He korostavat, että saastuminen ei ole pelkästään ympäristöongelma, vaan myös uhka kansanterveydelle.