Ministeri Rainer (CSU) ei halua, että esimerkiksi "veggie schnitzel" tai "tofu-makkara" -sanat poistetaan tuotteiden etiketeistä. Hän kutsuu EU-kieltoa "tarpeettomaksi byrokratiaksi", joka aiheuttaisi elintarvikesektorille "uskomattoman korkeat kustannukset". Yritysten pitäisi uudelleenmerkitä tuotteensa ja muuttaa kaikki markkinointikampanjansa.
Rainerin mukaan kuluttajat tietävät jo hyvin, etteivät kasvipohjaiset schnitzelit sisällä lihaa. "Joka ostaa kasvisburgerin, tietää sen olevan tehty ilman naudanlihaa", hän totesi viime viikolla Luxemburgissa Luxemburgissa käytävän keskustelun jälkeen EU-kollegoidensa kanssa. Hänen mielestään kuluttajat eivät tarvitse lisäsuojaa.
Saksa pysyy näin merkittävänä vastavoimana EU-maiden ja Euroopan parlamentin käynnissä olevissa neuvotteluissa. Tämä näyttää pienentävän huomattavasti mahdollisuutta, että kielto tulisi voimaan.
Kuluttajajärjestöt ja elintarvikeala tukevat Saksan linjaa. Yhteisessä kirjeessään muun muassa Lidl, Aldi, Burger King ja Beyond Meat ovat ilmaisseet kielteisyytensä. He toteavat, että kielto heikentäisi tuotteiden tunnistettavuutta ja hidastaisi innovaatioita. Elintarviketuottajat varoittavat myös, että tuhansien pakkauksien uudelleenmerkitseminen maksaisi miljoonia euroja.
Euroopan parlamentti äänesti tämän kuun alussa niukalla enemmistöllä kielron puolesta ranskalaisen europarlamentaarikon aloitteesta. Keskustelu muistuttaa vuoden 2020 yritystä, jolloin Euroopan parlamentti hylkäsi samankaltaisen ehdotuksen. Silloinkin vastustus juontui samasta syystä: kuluttajat tietävät hyvin, mitä ostavat — vaikka sitä kutsuttaisiinkin "veggie schnitzeliksi".
Alankomaiden europarlamentaarikko Anna Strolenberg (Volt) ja hänen itävaltalainen kollegansa Anna Stürgkh (NEOS) ovat aloittaneet vetoomuksen EU-ehdotusta vastaan. Heidän mukaansa ei ole mitään näyttöä siitä, että kuluttajat sekoittuisivat sellaisiin termeihin kuin veggieburger tai tofu-makkara. Stoltenberg korosti, että lihankorvikkeiden valmistajat ovat juuri läpinäkyviä käyttämällä selkeitä etikettejä.