Maitotilalliset olivat etukäteen vaatineet rakenteellista 4-5 sentin korotusta, vaikka maitohinta on jo ennätyskorkealla tasolla. Lisäksi ero Sveitsin ja EU:n hintojen välillä on viime aikoina kasvanut entisestään.
Sveitsin meijeritehtaat maksavat maidosta jopa 32 senttiä enemmän kuin yritykset EU:ssa. Tämän vuoksi sveitsiläiset vientiyritykset kohtaavat yhä enemmän vaikeuksia maitotuotteidensa myynnissä Euroopassa. Tämä vaikuttaa paitsi juusto- ja vauvanruokavalmistajiin myös suklaateollisuuteen.
Oli ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun sveitsiläiset maanviljelijät osallistuivat mielenosoituksiin. Suurimmaksi osaksi paikallisiin mielenosoituksiin kutsuivat pienet ryhmät; Sveitsin maanviljelijäyhdistys pyrki välttämään eskalaatiota pysymällä poissa.
“Käytämme tietoisesti vähemmän radikaaleja menetelmiä”, sanoi yksi järjestäjistä. “Sveitsin väestöllä on myönteinen asenne maatalouteen. Aggressiivisemmalla protestilla se olisi vaarassa.”
Toisin kuin EU-maissa, Sveitsin maanviljelijöillä on sananvaltaa vuosittaisessa maitohinnan ohjehinnan määrittelyssä: kahdestakymmenestä maitohintatyöryhmän jäsenestä kymmenen tulee maanviljelijäjärjestöistä.
Sveitsi ei ole EU:n jäsen mutta noudattaa suurinta osaa Euroopan elintarvike-, ilmasto-, ympäristö- ja kauppasäännöistä. Tämän rakenteen vuoksi Sveitsin maatalouspolitiikkaa ei ole ”siirretty” Brysseliin, vaan Sveitsin parlamentilla on paljon sanottavaa asiasta. Näin ollen vihaiset sveitsiläiset maanviljelijät eivät voi aina syyttää Brysseliä pääsyylliseksi.
Lisäksi lukuisien kansanäänestysten kautta useimmat yhteiskunnan tulenarkat kysymykset käsitellään laajasti jo varhaisessa vaiheessa. Monet maatalouden ympäristö- ja ilmastoasiat eivät siten ole pelkästään viljelijöiden ja luonnonystävien välisiä asioita, vaan suurin osa ratkaisuista tehdään kansanäänestyksissä koko väestön toimesta.
Niinpä sveitsiläiset ovat jo päättäneet, ettei maataloudessa kielletä kemiallisia torjunta-aineita eikä eläinten hyvinvointivaatimuksia tiukenneta. Kuitenkin myös kansa on sanonut ”kyllä” ilman saastumisen vähentämiselle ja energiasiirtymälle.

