Kritiikin keskiössä on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uusi oikeudellinen ja taloudellinen rakenne. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1962 ei olisi erillistä maatalousrahastoa. Sen sijaan maatalousrahoitus sisällytetään laajaan rahastoon vuosien 2028–2034 monivuotisen talouskehyksen puitteissa.
Tämän noin 865 miljardin euron rahaston on tarkoitus yhdistää useita EU:n politiikkaohjelmia jäsenmaiden kansallisten suunnitelmien kautta. Tilintarkastusviraston mukaan tämä lisää epävarmuutta maatalousaloilla. Kokonaissumma vahvistetaan lopullisesti vasta, kun kansalliset suunnitelmat on hyväksytty ja hyväksyminen on saatu Brysselissä.
Maatalouden osalta on budjetoitu miljardien eurojen leikkaus, koska EU aikoo tulevina vuosina vapauttaa lisää varoja Euroopan talouden vahvistamiseen ja puolustukseen. Lisäksi kymmeniä maatalousmiljardeja pidetään "varalla". EU-mailta vaaditaan panostustensa lisäämistä maatalouteen, mutta ala saa odottaa, aikovatko maat näin tehdä.
Toinen keskeinen huolenaihe on EU-maiden suurempi joustavuus kansallisten suunnitelmiensa valinnoissa ja toteutuksessa. Vaikka räätälöinnistä voi olla hyötyä, ERK varoittaa, että tämä saattaa heikentää maatalouspolitiikan yhteisluonnetta ja aiheuttaa kilpailuhäiriöitä EU-maiden välillä.
EU-maiden suurempi itsenäisyys maatalouspolitiikassa on aloitettu jo useita vuosia sitten kansallisten strategisten suunnitelmien käyttöönotolla, osin maanviljelijöiden ja heidän järjestöjensä painostuksesta, jotka vastustivat Brysselin liiallista valtaa.
Myös on epäselvyyttä siitä, mitkä toimet arvioidaan todellisen tuotannon pohjalta ja mitkä perustuvat laskennallisiin virstanpylväisiin tai teoreettisiin tavoitteisiin. ERK:n mukaan EU-tukien vastuullisuus ja jäljitettävyys aina lopullisiin saajiin asti on taattava kaikissa tapauksissa. Viime vuosina useissa EU-maissa on paljastunut vilppiä ja petoksia Euroopan maataloustukien käytössä.
Komissio puolustaa ehdotuksiaan ja toteaa, että uusi järjestelmä on tarkoitettu vähentämään viljelijöiden hallinnollista taakkaa ja nopeuttamaan taloudellista tukea. Tulevana vuonna Brysselin keskustelut uudesta maatalouspolitiikasta käydään rinnakkain neuvottelujen kanssa uudesta monivuotista rahoituskehyksestä.