EU on neuvotellut vaihtoehdosta, mutta Trump hylkäsi eurooppalaisen ehdotuksen nollatulleista.
Brysselissä huoli mahdollisesta kauppasodasta kasvaa. Diplomaatit vahvistavat, että Euroopan unioni ehdotti aiemmin molemminpuolista nollatullisopimusta, jonka USA hylkäsi. Viimeisenä yrityksenä EU on esittänyt 10 prosentin tullialennusta, mutta se ei tunnu Washingtonissa saavan merkittävää vastakaikua.
Trump on kohdistanut 17 prosentin tulliuhan erityisesti Euroopasta tuleviin elintarvike- ja maataloustuotteisiin. Useissa lausunnoissaan hän perustelee, että eurooppalaiset maatalousvientiä tukevat tuet aiheuttavat epäreilua kilpailua. Ei ole selvää, mitkä tuotteet tarkalleen ottaen joutuvat tullien piiriin; useiden lähteiden mukaan kyseessä on laaja valikoima elintarvikkeita.
Euroopan komissio on varautunut vastatoimiin. Bryssel olisi jo laatinut vastaavia pakotteita amerikkalaisille tavaroille, mukaan lukien teollisuus- ja maataloustuotteet. Komissio korostaa, että tavoitteena on edelleen ratkaista kiista dialogin kautta, mutta se ei sulje pois vastapakotteita, jos Washington aikoo toteuttaa suunnitelmansa.
Euroopan parlamentissa odotetaan keskiviikkona komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin lausuntoa. Hänen puheensa ajoittuu juuri ennen Yhdysvaltain määräajan umpeutumista. Useat lähteet kertovat, että Euroopan parlamentti hyväksyy myöhemmin päivällä päätöslauselman, joka tukee Euroopan kantaa kauppakiistassa.
EU-virkamiehet korostavat, että Euroopan yhteismarkkinat ovat tarpeeksi vahvat kestämään Washingtonin taloudellista painostusta. Useissa lausunnoissa todetaan, että EU toimii "yhteen sopien ja yhtenäisesti". Jotkut EU-maat pelkäävät kuitenkin, että pitkään kestävät pakotteet voivat aiheuttaa haitallisia seurauksia.
Huolimatta useista EU:n lähetysten vierailuista Washingtonissa ei ole tähän mennessä onnistuttu saavuttamaan sitovaa kauppasopimusta 10. heinäkuuta umpeutuvaksi määräajaksi. Neuvotteluja eurooppalaisten neuvottelijoiden mukaan kuvaillaan ”erittäin vaikeiksi”. Eräs eurooppalainen huippuneuvottelija totesi, että sopimukseen ehtiminen ajoissa on käytännössä mahdotonta.
EU:n sisällä umpisolmu nähdään koetuksena Euroopan kyvylle muodostaa yhteinen kauppalinjaus. Jotkut hallitusten johtajat ovat kannattaneet amerikkalaisen tarjouksen hyväksymistä, kun taas toiset uskovat, että EU:n on parempi odottaa suotuisampaa hetkeä.
Tähän viimeiseen vaihtoehtoon viitataan myös neuvotteluissa Aasian maiden ryhmän kanssa kattavan kauppasopimuksen solmimiseksi, sen jälkeen kun uudet sopimukset on aiemmin tehty Uuden-Seelannin ja Australian kanssa. EU on myös tekemäisillään lopullisen päätöksen Mercosur-sopimuksen ratifioinnista neljän Etelä-Amerikan maan kanssa.