Euroopan unioni ottaa käyttöön lisäveron metalli- ja alumiinituotteille, joita ei ole valmistettu EU:n ympäristö- ja ilmastokriteerien mukaisesti. Hiiliveron käyttöönotolla pyritään suojelemaan eurooppalaista terästeollisuutta kolmansista maista tulevalta tuonnilta.
Niin sanotun CBAM-veron kustannukset maksavat maahantuojat, jotka voivat siirtää nämä kulut asiakkailleen. Tämän seurauksena hinnat nousevat EU:n sisäisille ostajille, kuten maatalousyrityksille ja teollisille käyttäjille.
1. tammikuuta alkaen CBAM on ollut täysimääräisesti voimassa Euroopan unionissa. Mekanismi kohdistuu korkean hiilipitoisuuden tuotteisiin, kuten teräkseen, alumiiniin ja lannoitteisiin, ja se on osa laajempaa EU:n ilmastopolitiikkaa.
Ilmastopolitiikalla pyritään torjumaan ympäristön saastumista, mutta se herättää myös huolta kilpailukyvystä, saavutettavuudesta ja toimialojen asemasta, jotka ovat vahvasti riippuvaisia tuonnista.
CBAMilla EU haluaa estää eurooppalaisten tuottajien joutumisen epäedulliseen asemaan maista, joissa ei ole vastaavaa hiiliveroa. Järjestelmän tarkoituksena on tasoittaa pelikenttää kotimaisen tuotannon ja tuonnin välillä.
Samaan aikaan EU:n sisällä kuuluu vaatimuksia poikkeuksista tai mekanismin väliaikaisesta keskeytyksestä. Jotkut EU-maat ja toimialat varoittavat, että CBAM voi aiheuttaa taloudellisia haittoja, jos sitä sovelletaan muuttumattomana. Muutokset tai keskeytykset edellyttävät EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän, mikä hidastaa prosessia.
Ukrainalaisille yrityksille CBAM on jo aiheuttanut välittömiä vaikutuksia. Täyden käyttöönoton jälkeen metallin valmistajat ovat menettäneet asiakkaita EU:ssa ja tuotanto on supistunut. Lisäkustannukset tonnilta vaikeuttavat vientiä.
Eräs suuri ukrainalainen terästuottaja kertoi, että lähes puolet vuosituotannosta on kärsinyt, kun eurooppalaiset asiakkaat ovat lopettaneet tilaukset. Yritykset kehottavat Ukrainan hallitusta käymään tiiviimpiä neuvotteluja Euroopan komission kanssa lykkäyksen saamiseksi.