Pakotteet kohdistuvat henkilöihin ja organisaatioihin, joiden Euroopan unionin mukaan katsotaan osallistuneen kybervakoiluun, sabotaasiin ja muihin digitaalisiin operaatioihin Euroopan maita ja kansainvälisiä kumppaneita vastaan. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa matkustuskieltoja ja venäläisten varojen jäädyttämistä. Myös venäläiset teknologiayritykset, joiden epäillään tukevan tiedustelupalveluita, joutuvat kohteeksi.
Turla ja FSB
Euroopan unionin mukaan osa Venäjän turvallisuuspalvelua FSB:tä näyttelee keskeistä roolia hyökkäysten koordinoinnissa. Palvelu on jo vuosien ajan käyttänyt kyberrikollisten, yksityisten yritysten ja niin kutsuttujen haktiivistien verkostoa digitaalisten operaatioiden toteuttamiseen. Hakkeriryhmä Turla mainitaan yhtenä tärkeimmistä suorittajista.
Sabotaasi
Euroopan viranomaisten mukaan hyökkäykset eivät olleet pelkästään luottamuksellisen tiedon keräämistä varten. Myös järjestelmien häiritseminen ja elintärkeiden palveluiden sabotointi kuului operaatioihin. Hallituksen elimet, diplomaattiset palvelut, strategiset yritykset ja kriittinen infrastruktuuri olivat keskeisiä kohteita.
Promotion
Ranska
Ranska kuuluu maihin, jotka reagoivat voimakkaimmin. Ranskan hallitus pitää Venäjää vastuussa useista digitaalisista hyökkäyksistä ministeriöitä, diplomaattiedustustoja ja yrityksiä vastaan. Pariisi myös katsoo, että venäläiset kyberoperaatiot ovat kohdistuneet olennaisen infrastruktuurin viestintään ja toimintaan.
Valvonta
Myös Alankomaat on kutsunut venäläisen suurlähettilään luokseen. Syynä ovat jatkuvat kyberhyökkäykset, jotka Alankomaiden viranomaisten mukaan ovat muuttuneet yhä vakavammiksi. Esille on nostettu muun muassa yksityisten kameroiden hakkerointi, joiden avulla on voitu etänä valvoa sotilasreittejä. Hallituksen mukaan viesti Moskovaan on selvä: hyökkäyksiä ei hyväksytä eikä ne heikennä Alankomaiden tukea Ukrainalle.
Myös muut Euroopan maat ovat ryhtyneet diplomaattisiin toimiin. Niillä halutaan yhdessä viestiä, ettei kyberhyökkäyksiä Euroopan valtioita vastaan katsota läpi sormien. Euroopan unioni puhuu koordinoidusta vastauksesta toimille, jotka heikentävät jäsenmaiden ja kumppaneiden turvallisuutta.
Myös Lontoo
Yhdistynyt kuningaskunta on liittynyt tähän lähestymistapaan. Lontoo julkisti lähes samanaikaisesti oman pakotepakettinsa henkilöitä ja organisaatioita vastaan, joilla katsotaan olevan yhteyksiä venäläisiin tiedustelupalveluihin. Näin Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ryhtyvät ensimmäistä kertaa yhteistoiminnassa vastatoimiin venäläisiä kybertoimia vastaan.
EU-pakotteet
Sillä välin EU:n jäsenmaat jatkavat laajemman, 21. pakotepaketin valmistelua Venäjää vastaan. Brysselissä ei ole vielä saavutettu täyttä yksimielisyyttä asiasta. Euroopan komission ja EU-maiden mukaan paine Moskovaa kohtaan pysyy kuitenkin suurena sekä talouspakotteilla että henkilöitä ja organisaatioita kohtaan kohdistetuilla pakotteilla, joita pidetään jatkuviin Eurooppaa vastaan suuntautuviin kyberhyökkäyksiin osallistuvina.