Keskeinen ongelma on, että EU-maat pääosin itse määrittelevät, millaisia sotilaallisia kykyjä ne tarvitsevat. Yhteissuunnittelu tulee siten pääasiassa alhaalta päin. Tehokas suunnittelu yhteisellä EU-tasolla puuttuu, ja kansalliset puolustusjärjestelmät ovat riittämättömästi yhteensovitettuja.
Pirstaleista
Myös käytettävissä olevan rahan käyttö on riittämättömästi koordinoitu. Euroopan ja kansalliset rahoitusvirrat kulkevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan rinnakkain. Tämä voi johtaa pirstaleisiin investointeihin, päällekkäiseen työhön sekä välttämättömien kykyjen tai asiantuntemuksen puutteeseen.
Tämä varoitus annetaan juuri ennen EU:n päätöksiä uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFK), jossa Euroopan komissio haluaa varata puolustusprojekteille enemmän rahaa kaudelle 2028–2035.
Promotion
Vuosina 2020–2025 EU-maiden yhteiset puolustusmenot kasvoivat lähes 80 prosenttia. Tällä Eurooppa yrittää kuroa umpeen vajeita, jotka ovat syntyneet vuosien säästötoimien jälkeen.
Vajeita
Nämä vajeet ovat huomattavia. Puolustussektori kärsii muun muassa riittämättömistä ammus- ja ohjesaaliiden varastoista, pitkistä tuotantoajoista sekä logistisista pullonkauloista. Myös teolliset rajoitukset ja riippuvuus eurooppalaisten ulkopuolisten toimittajien tarjoamista ratkaisuista vaikeuttavat puolustuksen nopeaa vahvistamista.
Lisärahasta ei siksi seuraa automaattisesti ratkaisua. Jos lisärahoitusta ei käytetä tehokkaasti, voi syntyä pulaa materiaaleista, tärkeistä osista ja koulutetusta henkilöstöstä. Tämä voi vaikeuttaa saatavilla olevan rahan muuttamista tarvittaviksi puolustuskyvyiksi.
Ilman Yhdysvaltoja
Lisäksi poliittinen koordinointi etenee hitaasti ja Eurooppa on edelleen riippuvainen Yhdysvalloista. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan tämä tekee 'suureksi haasteeksi' tulla vuoteen 2030 mennessä riittävän itsenäiseksi jatkamaan suurimittaisia sotilaallisia operaatioita ilman ulkopuolista apua.