Maatalousministeriö kertoo, että Venäjä vei vuonna 2024 yli 700 000 tonnia lihaa ja teurastuksen sivutuotteita, mikä on 27 % enemmän kuin vuonna 2023. Sianlihan tuotanto kasvoi kolmanneksella, siipikarjan 25 % ja naudanlihan 22 %. Vuodesta 2019 lähtien Kiina on ollut suurin ostaja. Kolmen kärkeen kuuluu myös Saudi-Arabia (kasvu 1,9-kertaiseksi 230 miljoonaan dollariin), Agroexportin mukaan.
Aasia-Tyynenmeren alueen ja Lähi-idän potentiaalisten ostajien maantieteellisellä läheisyydellä on myös tärkeä rooli. Afrikan maissa ostovoiman kasvu yhdistyy kasvavaan kysyntään eläinproteiineille, mikä lisää proteiinipitoisen ravinnon tarvetta.
Venäjän sianlihan vienti Kiinaan on myös merkittävästi kasvanut, osittain eurooppalaisten pakotteiden ja nousevien venäläisten korkokannan vuoksi. Venäjän sianlihan tuottajien liiton (RUPP) mukaan vienti kasvoi 240 000 tonnista vuonna 2023 300 000 tonniin vuonna 2024, josta 50 000 tonnia meni Kiinan markkinoille.
Sianlihan lisäksi Venäjä näyttelee yhä merkittävämpää roolia muiden maataloustuotteiden viennissä Kiinaan, kuten viljan ja herneiden osalta. Maa on ohittanut Kanadan Kiinan hernemarkkinoiden suurimpana toimittajana lähes 50 prosentin markkinaosuudella.
Kotimainen sianlihan kulutus on myös kasvanut; vuonna 2023 keskivertovenäläinen kulutti yli 30 kiloa sianlihaa henkilöä kohden, ja trendin odotetaan jatkuvan vuonna 2024. Markkina-analyytikot ennustavat sianlihan ottavan hallitsevan aseman Venäjän lihamarkkinoilla ohittaen broilerinlihan.
Ukrainan sota Ukrainassa ja sitä seuranneet talouspakotteet ovat rasittaneet Venäjän taloutta voimakkaasti. Merkittävä haaste venäläisille sianlihan tuottajille on kotimaisten korkokantojen nousu jopa 21 prosenttiin, mikä tekee investoinneista lähes mahdottomia.
Sianlihan ala on kehottanut Venäjän hallitusta ottamaan uudelleen käyttöön vuonna 2019 lopetetun edullisten lainojen ohjelman. RUPP:n johtajan Yuri Kovalevin mukaan ilman tätä ohjelmaa uudet hankkeet eivät ole kannattavia seuraavien kahdeksan–kymmenen vuoden aikana.