Saksan maatalousministeri Julia Klöckner (CDU) on kutsunut avukseen puoluekollegaansa liittokansleri Angela Merkelia jatkuvasti kiristyvän erimielisyyden vuoksi ympäristöministeri Svenja Schulzen (SPD) kanssa.
Klöckner on nostanut sosiaalidemokraattien vastustuksen hänen maatalouspaketilleen ja maatalouden modernisoinnilleen oikeaksi "pääaiheeksi".
Ilmasto, ympäristö ja maatalous ovat myös Saksassa yhä polttavampia poliittisia aiheita. Saksalaiset äänestävät ensi vuoden 26. syyskuuta uudesta liittopäiväkokoonpanosta. Poliitikot ja heidän puolueensa siirtyvät yhä enemmän kampanjatilaan ja käyttävät jokaista tilaisuutta profiloidakseen itseään äänestäjien silmissä. Klöcknerilla on tässä suhteessa viime kuukausina ollut lähes kaikki suotuisasti.
Ensinnäkin siksi, että Saksa toimi viimeisen puolen vuoden ajan EU:n puheenjohtajana. Hän johti maatalousministerien neuvottelukokousta yhteisen maatalouspolitiikan (GLB) tulevaisuudesta. Klöckner onnistui pitämään useimmat ympäristön kiistanalaiset kohdat uuden GLB:n ulkopuolella, mihin monet maanviljelijät ja maaseudun asukkaat suhtautuivat helpotuksella. Tulossa on kokeilujakso, kuumimmat kiistat on siirretty eteenpäin, ja taloudelliset säästöt eivät olleetkaan kovin suuria. Lisäksi Klöckner varmisti, että toimeenpano jätetään EU:n jäsenmaiden itsensä vastuulle.
Klöcknerin linja ei ollut niin sanottu Green Deal -painotteinen maatalous, vaan maatalous, jossa on pieni ripaus Green Dealia, täysin hänen kotimaansa politiikan mukaisesti. SPD ei vielä tyydy tähän "karsittuun" uudistukseen.
Klöckner saattoi myös viime viikkojen aikana ylpeänä ja mahtipontisesti esitellä "miljardin euron investointitukea viljelijöille." Tuosta miljardista yli 800 miljoonaa on tarkoitettu investointeihin uusiin teknologioihin, joiden tavoitteena on lannan ja kemiallisten torjunta-aineiden vähentäminen pelloilla ja viljelmillä.
140 miljoonaa on varattu lintujen ja hyönteisten suojelemiseen pellonreunoilla ja aidoilla. Lisäksi 20 miljoonaa on varattu digitalisointia kokeileville projekteille ja 24 miljoonaa innovaatioon. Saksan maanviljelijät voivat saada jopa 40 prosenttia investoinneistaan tukea, enintään puoli miljoonaa euroa.
Mutta siitä, että makean lisäksi joudutaan nielemään myös karvaita asioita, on monille ollut selvää jo usean vuoden ajan. Ei vain ympäristöjärjestöt, Vihreät tai SPD katso, että Saksan maatalouspolitiikan on kurottauduttava voimakkaasti kiinni.
Se, että Klöckner on voinut lykätä "ei-toivottuja" uudistuksia pitkälle tulevaisuuteen, johtuu osittain Saksan poliittis-hallinnollisesta rakenteesta. Osa liittovaltion politiikasta on siirretty 16 osavaltioiden vastuulle. Tällainen "neljäs hallintokerros" tarkoittaa ylimääräistä neuvonantajien ja päättäjien tasoa ja usein vielä epäselvempiä kompromisseja.
Jotta Saksan maatalous saataisiin uudelle kurssille, liittokansleri Merkel ilmoitti viime vuoden lopulla uudesta "Agropaketista", johon sisältyivät "dialogipöydät" viljelijöiden, kansalaisten, yritysten ja päättäjien keskusteluja varten. Pian tämän jälkeen Merkel ja Klöckner julkaisivat miljardien tukipaketin. Klöckner on tehnyt valmistelutyönsä; vaalikampanja käynnistyy nyt; silloin SPD:n ympäristöministerin ei pidä ryhtyä jarruttamaan viime hetkellä……